Äksin noita

Hermine Elisabeth Jürgens eli vuosina 1892-1976 Keski-Virossa, Tarton kaupungista 15 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa kylässä. Hänet tunnettiin Äksin Noitana. Hänen kotipaikkaansa on pidetty aina ihmeparantajien ja noitien kotiseutuna ja onkin sanottu, että sieltä ovat portit auki taivaisiin. Äksin noita oli viime vuosisadalla Viron tunnetuin noita. Rouva Jürgens oli ihmeparantaja, astrologi ja monipuolinen auttaja. Hän oli opiskellut musiikkia ulkomailla ja toimi urkurina, pianistina ja musiikinopettajana. Hän oli kielellisesti lahjakas, tutki teosofiaa ja omasi laajan ystäväpiirin tunnetuista lääkäreistä, tiedemiehistä ja taiteilijoista.

Viron historiankirjoista paljastuu 65 kuolemantuomiota noituuden vuoksi. Näistä ensimmäinen oli Äksin kihlakunnassa asunut mies, joka poltettiin roviolla 1531. Rouva Jürgens ei menettänyt henkeään noituuden vuoksi, mutta koki sen vuoksi vainoamista ja syrjintää. Hänestä kirjoitettiin pilkkajuttuja lehdissä ja hän menetti lopulta työpaikkansa. KGB kutsui hänet usein kuulusteluun. Liekö luulleet noidan harrastaneen vakoilua, kun hän mystisesti tiesi tapahtumia ennakolta. Hänen elinvuosinaan Viro oli kuohunnan tilassa. Venäläiset ja saksalaiset pitivät Viroa miehityksensä alla vuorotellen, eikä aika ollut helppoa. Äksin noita ennusti saksalaisille: “ Te saavuitte tulella, mutta tuo tuli seuraa teitä Saksaan.” ja venäläisille hän tiesi sanoa: “Saksan yhdistymisen jälkeen on Viro kuuden kuukauden jälkeen taas vapaa.”

Loppuelämänsä Äksin noita asui pienessä mökissä Äksin kirkon lähellä ainoana omaisuutenaan kirjasto ja piano. Heti kun hän kuoli, poltti puolisotilaallinen järjestö “Siviilipuolustus” talon ja hävitti myös jostain syystä pihalla olleen kaivon. Kenties ikuisiksi ajoiksi salaisuuden verhon taakse jäävät syyt, mikä teki noidan jäämistöstä niin vaarallisen. Oliko siellä ehkäpä salaisia ennustuksia koskien tulevaa? Paljastuksia, jotka haluttiin ihmisiltä piilottaa? Vai haluttiinko kaikki tuhota siltä varalta, että noita yrittäisi palaisi takaisin kotiinsa?

Äksin noidalle tehty muistomerkki paljastettiin Äksin kirkon lähellä 11.7.1999. Se on ensimmäinen muistomerkki viime vuosisadalla eläneelle eurooppalaiselle noidalle. Parin metrin korkuisessa graniittikivessä on teksti: “Äksin noidan viimeinen lepopaikka.” sekä hänen nimensä ja elinvuotensa. Kiveen on hakattu koristeeksi suuri, teräväkatseinen silmä. Käykäähän tutustumassa mystiseksi mainostettuun kylään ja muistomerkkiin jos naapurimaassa liikuskelette.

Thuleia

Artikkeli on ilmestynyt Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 3/2002.

 

Huom! Sivuston tekstit ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.