Shamanistinen matka

Shamanistisessa matkassa pyritään tuottamaan muuntunut tietoisuuden tila ja vajoamaan transsiin. Muuntunut tila syntyy yleensä rumpua soittamalla, jonka monotoninen ääni vaikuttaa aivoaaltoihin. Tässä ohjeessa kuvatulla tekniikalla päästään yleensä kevyesti tai keskisyvästi muuntuneeseen tilaan. Silloin tietoisuus fyysisestä todellisuudesta ja kehosta säilyy yleensä taustalla.

Helpointa ja turvallisinta on aloittaa matkaamisen harjoittelu jossakin rumpuryhmässä tai shamanismin peruskurssilla, joita järjestää esimerkiksi Shamaaniseura. Aloittelijan on usein helpompi keskittyä matkaamiseen, kun joku toinen toimii rummuttajana. Myös itsenäisesti toimivilta shamaaneilta voi saada opastusta aiheeseen. Ja tietysti shamanistiseen kirjallisuuteen kannattaa perehtyä saadakseen perspektiiviä asiaan.

Miksi ja minne?

Shamanistiseen matkaan tarvitaan aina hyvä syy. Mielessä täytyy olla selvä kysymys, johon haetaan vastausta. Metodia ei siis käytetä huvimatkailuun. Shamanistista maailmankuvaa voi ajatella henkisesti ja hengellisesti tai puhtaan psykologisesti. Perinteisesti shamaanin maailmankuva sisältää useita henkimaailman tasoja, joihin matkaaminen suuntautuu. Shamaani on siis yhteydessä henkiin ja henkimaailmaan, toimien välittäjänä, tiedonhakijana ja parantajana. Modernissa shamanismissa matkaaminen nähdään vaihtoehtoisesti tekniikkana, jossa matka suuntautuu omaan mieleen ja tutkittavana on oma psyyke. Joku mieltää alisen matkan suuntautuvan ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin.

Shamanistinen maailmankuva on yleensä kuvattu kolmikerroksisena:

Alinen: Maanpinnan alapuolelle tunnelin, juurakon, virran tms. suuntautuva reitti. Alisesta haetaan konkreettista apua, kuten voimaesineitä, parannusta ja lääkkeitä. Voimaeläin löytyy yleensä alisesta. Alisen symboliikasta voi löytää yhtäläisyyksiä omaan alitajuntaan.

Keskinen: Keskinen on fyysisen maailman energeettinen taso / heijastuma. Keskisessä voi törmätä luonnonhenkiin ja myös vainaja- ja eläinhenkiin.

Ylinen: Ylinen alkaa pilvirajasta ja on abstraktin tiedon tyyssija. Ylisessä tavataan usein henkisiä opettajia ja haetaan tietoa, opastusta sekä elämänviisautta. Yliseen voi vaikkapa lentää, kiivetä puusta tai pilvien avulla.

Välineet ja valmistautuminen

Transsin tuottavia tekniikkoja on useita. Aloittelijalle helppo tapa on käyttää kehärumpua tai rummutusäänitettä, johon on tallennettu shamanistinen rummutus. Helistintä voi käyttää henkien kutsumiseen ja moni aloittaa rituaalin sytyttämällä kynttilän tai nuotion. Rumpupiirissä, jossa on useampi osallistuja, on yleensä erikseen rummuttaja tai useampiakin. Tällöin on helpompi keskittyä suoraa matkaamisen harjoitteluun, kun rummuttamisen opettelu ei jaa huomiota.

Transsiin on helpompi päästä, jos matkaan on valmistautunut henkisesti muutaman päivän ajan. Mielessä on hyvä olla valmiiksi kysymys, johon hakee vastausta matkalla. Ruokavalion keventäminen tai paastoaminen voivat helpottaa transsiin vaipumista. Ukoiset häiriötekijät matkapuhelimista herätyskelloihin pyritään hiljentämään jo ennakkoon. Osa käy suihkussa ja puhdistautuu peseytymällä. Monet puhdistavat matkaamiseen tarkoitetun tilan suitsukkeella tai kuvainnollisesti vaikkapa luudalla luutimalla.

Matkaaminen

Rummutushetken aluksi helistetään neljään ilmansuuntaan, ylös ja alas. Helistiessä paikalle kutsutaan hyvät ja suotuisat henget sekä omat voima- ja opaseläimet.

Käy selinmakuulle tai etsi puoli-istuva asento, jossa pystyt rentouttamaan kehosi. Pyri välttämään liikaa ponnistelua ja vahvoja ennakko-odotuksia siitä, millaista matkaamisen tulisi olla tai millaista alisessa tai ylisessä tulisi näyttää. Toisten ihmisten kertomat tarinat eivät välttämättä päde muihin. Rummutuksen alkaessa silmät suljetaan ja tarvittaessa käytetään mielikuvittelua (visualisointia) apuna, jotta matka lähtee liikkeelle.

Rummuttaja aloittaa rummutuksen ja se kestää tarpeen mukaan esimerkiksi 15–35 minuuttia. Matkaaja visualisoi silmät kiinni edessään aukon, jota pitkin hän lähtee matkaamaan aliseen. Osa näkee ja kokee matkan hyvin selvästi ja ilman kuvittelun ohjausta. Toiset tarvitsevat alussa enemmän kuvittelua. Harjoittelun avulla tekniikan oppii ajan kanssa. Suuri osa matkaajista näkee henkimaailmassa, mutta joillekin maailman läsnäolo tuntuu, kuuluu, välähtelee tai asiat tulevat suoraan vahvana tietämisenä mieleen.

Pidä matkalla mielessä kysymyksesi ja etsi siihen aktiivisesti vastausta. Kysymys on hyvä olla aktivoivaa muotoa; Mitä minä voisin tehdä saadakseni selville oikean ammattialani? Mitä minä voisin tehdä, jotta iskiakseni parantuu? Kysy kysymystä voimaeläimeltä tai muilta hahmoilta ja pyydä heitä viemään sinut ratkaisun äärelle. Ratkaisu voi näkyä symboleina tai ilmestyä esineinä, jotka sinun on hyvä tallettaa maisemassa sopivaan paikkaan tai painaa rintakehääsi ja tuoda niiden voima osaksi itseäsi.

Ensimmäisellä matkalla suuntaudutaan aliseen ja otetaan tehtäväksi etsiä voimaeläin. Voimaeläintä kannattaa kysyä aktiivisesti. Voimaeläin tulisi nähdä neljä kertaa, jotta se varmistaa olemuksensa voimaeläimenä. Voit myös tiedustella asiaa ja tutkia omia sisäisiä tuntemuksiasi. Tiedät kyllä, koska olet kohdannut oikean eläimen. Lue lisää voimaeläimistä.

Matkarummutuksen päätteeksi rummuttaja tekee 4 x 4 hidasta rummutusta, jotka merkitsevät matkan päättymisen olevan lähellä. Sen jälkeen alkaa nopeasykkeinen loppurummutus, jonka aikana matkaaja tulee mielessään takaisin samaa reittiä ja onkaloa pitkin. Tarkoitus on palata takaisin tähän maailmaan ja nykyhetkeen, jolloin avataan silmät.

Matkan kokemukset on hyvä jakaa muiden kanssa ja kirjoittaa tai piirtää itselle muistiin. Matkan kokemukset haipuvat mielestä kuin unet ja niiden symboliikka voi avautua vasta myöhemmin. Matkaa tulkitessa kannattaa muistaa, että koko matka kaikkine kokemuksineen on vastaus kysymykseen.

Tiivistelmä matkan vaiheista

• puhdista tila
• sytytä tuli ja kutsu henget helistimellä
• kirkasta mielessäsi kysymys tai tehtävä
• käy selinmakuulle tai rentoon istuma-asentoon
• rummutus (yleensä 15-30 minuuttia)
• 4 X 4 rummunlyönnit ja nopea paluurummutus
• matkan läpikäyminen muiden osallistujien kanssa
• matkan kirjoittaminen ja piirtäminen muistikirjaan

Muita tapoja matkata

Shamaanimatkan tekeminen ei yksistään kenestäkään shamaania, sillä shamaanius on syvä kutsumus ja pitkä tie. Shamanistisia tekniikoita kuitenkin käyttävät ihmiset ympäri maailman. Michael Harnerin luoma ydinshamanismi (core shamanism) on yksinkertaistanut shamanismia metodina, jota lähes jokainen ihminen voi hyödyntää tekniikkana. Tässä ohjeessa kuvattu tapa matkata rummun avulla selällään maaten on tyypillinen ydinshamanistinen tapa toteuttaa matka esimerkiksi rumpupiireissä.

Jo aiemmin oli puhetta siitä, että tämä metodi vie keskisyvään tai kevyeeseen transsiin, jossa tietoisuus kehosta ja fyysisestä todellisuudesta usein säilyy. Kun shamanistinen matkaaminen alkaa olla tuttua, voi toki muitakin tapoja kokeilla. Transsiin vaipumisen tapoja on useita ja niillä on myös vaikutuksensa transsin syvyyteen.

Syvemmän transsitilan saa aikaiseksi mm. tärinätranssilla tai polvikeinuntaan ja loveen lankeamiseen perustuvalla tekniikalla. Nämä molemmat käyttävät hyväkseen kehoa ja uuvuttavat sen, jolloin transsiin vajoamisen kokemuskin tuntuu olevan syvempi. Vaikutuksensa on myös ruokavaliolla ja elämäntavoilla. Esimerkiksi oikein suoritettu muutaman päivän paasto ennen tärkeää rummutusta tuottaa usein hyviä tuloksia.

Lue lisää:
Shamanistisia harjoituksia
Helistin henkien kutsujana
Shamaanimatkan haasteita
Voimaeläimet

Thuleia