|
Saunamagiaa ja maagisia saunoja
Historiallisia
löylyjä
Saunan historia on moninainen ja monia eri kulttuureja liippaava. Sanotaan,
että sauna nykymuodossaan on suomalainen keksintö ja suomalaiset
ovat maailman saunahulluinta kansaa, mutta historian lehdiltä löytyy
kyllä useitakin saunantyyppisiä rakennelmia, hiukan erilaisina
versioina eri kansojen parista. Esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestön
keskuudessa tunnettu ”hikimaja”, joka oli usein maahan kaivettu
kuoppa tai teltta, jossa kuumennetut kivet antoivat ilmaan höyryä
kun niille laitettiin vettä. Hikimaja oli usein heimon miesten
kokoontumis- ja päätöksentekotila ja shamanistisiin näkyihin
ja transsitilaan liitetty paikka. Shamanistisessa perinteessä sauna
on ollut henkisen, hengellisen ja fyysisen puhdistumisen paikka. Pahojen
tunteiden, ajatusten ja vihan ajateltiin kuolevan saunan lämmössä.
Muinaisessa Kreikassa kylpylöissä
suosittiin saunamaista höyrykylpyä. Ilmaan muodostettiin höyryä
laittamalla veteen kuumennettuja kiviä tai heittämällä
vettä kuumien kivien päälle. Sen ajan lääkärit
määräsivät saunaa hoidoksi erilaisiin sairauksiin.
Roomalaiset puolestaan tulivat tunnetuksi siitä, että he levittivät
tehokkaasti kylpyläaatetta valloittamilleen seuduille. Roomalaisten
vallan taituttua ja kristillisen kirkon saadessa enemmän valtaa
myös kylpylät ja saunominen tuomittiin ja kiellettiin siveettömänä
ja synnillisenä. Synnin pesiksi katsottuja kylpylöitä
myös hävitettiin.
Suomessa saunalla on hyvin vanhat perinteet.
Sauna rakennettiin yleensä uudelle tontille aina ensimmäiseksi,
sillä siellä saattoi sitten taloa rakentava väki asua
ja peseytyä rauhassa raskaiden työpäivien jälkeen.
Saunatyypeistä vanhimpia lienee maasauna, joka on karjalainen perunakellarin
tyylinen maakuoppa, joka pihamaisemassa erottuu maakumpuna. Metsäsauna
on puolestaan ollut yleensä pyöröhirrestä rakennettu
ja toimittanut joskus myös asunnon virkaa. Kotasauna on yksi tunnetuista
saunatyypeistä.
Saunan paikka on perinteisesti ollut veden
lähellä, oli sitten kyseessä meri, järvi, joki tai
kaivo. Ennen vesiputkistojen aikaa vesi kannettiin saunaan käsin,
joten veden läheisyys oli siinäkin suhteessa etu. Kotasaunassa
ja varmasti myös osin muissakin saunatyypeissä on tehty paljon
muutakin kuin kylvetty. Siellä on pesty pyykkiä, keitetty
suopaa ja saippuaa, värjätty lankoja ja kalanpyydyksiä,
teurastettu eläimiä, poltettu viinaa, kuivattu yrttejä,
itse kasvatettua tupakkaa ja viljaa ja savustettu lihaa. Saunan lämmityksessä
sanotaan parhaimmat löylyt tulevan koivu- tai leppähaloista.
Vihdat ja vastat
Vanhan uskomuksen mukaan saunan voima tulee vihdan kunnioittamisesta.
Vihtomisesta tulee nauttia ja vihdalle muistaa rupatella, jotta sauna
ja sitä kautta saunoja saa voimaa. Perinteinen koivuvihta on useille
allergikoille painajainen. Vihtomisesta voi silti nauttia kun käyttää
hiukan kekseliäisyyttä. Supermarketeissa on myytävänä
muoviläpysköistä koottuja vastoja, mutta ne tuskin ovat
parhaimman saunanautinnon takaavia ja tuntuvat aika keinotekoisilta
saunan luonnonläheisessä miljöössä. Onneksi
luonnossa kasvaa muitakin puita ja kasveja kuin se mahdollisesti allergisoiva
koivu. Kannattaa siis kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Tammivihdan sanotaan
auttavan rasvaisen ihon hoidossa, eukalyptusvihta helpottaa flunssaisen
hengitystä, kokeilemisen arvoisia ovat myös lehmuksesta, haavasta,
mustaherukkapensaasta tai vaikkapa maitohorsmasta kootut vastakimput.
Puiden ja pensaiden oksat voi valita myös
sen mukaan mitä maagisia tai parantavia ominaisuuksia ne sisältävät.
Entäpä perinteisesti pyhänä pidetty pihlaja? Pihlajavastalla
luulisi olevan hyvä funktio niin pyhittämisessä kuin
puhdistamisessa henkisesti samalla kun fyysinen olo kohentuu. Lisää
tietoa maagisista ominaisuuksista löytää esimerkiksi
Scott Cunninghamin kirjasta Encyclopedia of Magical Herbs ja terveysvaikutuksista
lisätietoja monista yrttikirjoista. Kansanperinteestä kertovat
kirjat ja jopa useat lastenkirjat tarjoavat kertomuksia puista ja mytologiat
valottavat siinä sivussa puiden ominaisuuksia. Kokeiluissa kannattaa
luonnollisesti olla alkuun varovainen ja testata vastaansa ensin lyhyen
aikaa ja pieneen ihoalueeseen. Allekirjoittanut innostui joskus vihtomaan
itseään oikein olan takaa katajan piikikkäillä oksilla
ja sai aikaan hilpeästi punottavan ihon ja allergisen reaktion.
Lempeästi kuumassa vedessä pehmennetty kuusenoksa puolestaan
ei aiheuttanut vastaavaa, vaan puhdistuneen ja raikkaan olon.
Tässä muutamia maagisia ominaisuuksia,
jotka liitetään seuraaviin puihin, joita voi kokeilla vihtomiseen.
Koska terveysvaikutukset ja lääkinnällinen käyttö
on paljon moninaisempaa, kannattaa siihen tutustua alan kirjallisuuden
kautta.
Koivu:
elementti: vesi, jumaluudet: Thor, Ominaisuudet: suojelu, exorsismi,
puhdistaminen. Koivunoksia on käytetty kautta aikain karkottamaan
pahoja henkiä ihmisestä vihtomalla.
Haapa:
elementti: ilma, ominaisuudet: suojelee varkauksilta, parantaa puhetaitoa
ja ilmaisukykyä
Pihlaja:
elementti: tuli, jumaluudet: Thor, ominaisuudet: psyykkiset voimat,
parantaminen, voima, menestyminen, suojelu
Tammi:
elementti: tuli, jumaluudet: Dagda, Dianus, Jupiter, Thor, Zeus, Herne,
Janus, Rhea, Cybele, Hekate, Pan, Erato, ominaisuudet: suojelu, terveys,
vauraus, paraneminen, potenssi, hedelmällisyys, onni
Poppeli:
elementti: vesi, ominaisuudet: vauraus, lentäminen
Saarni:
elementti: tuli, jumaluudet: Uranus, Poseidon, Thor, Woden, Neptunus,
Mars, Gwydion, ominaisuudet: suojelu, terveys, mereen liittyvät
rituaalit, vauraus.
Kataja:
elementti: tuli, ominaisuudet: suojelu, varkauksien esto, rakkaus, exorsismi,
terveys
Mänty:
elementti: ilma, jumaluudet: Cybele, Pa, Venus, Attis, Dionysos, Astarte,
Sylvanus, ominaisuudet: parantaminen, hedelmällisyys, exorsismi,
vauraus
Elementtien kohtauspaikka
Sauna on usein suomalaisille itsestäänselvyys ja kodissa sijaitseva
kuuma koppero, jota ei sen kummemmin analysoida. Saunaan liittyy kuitenkin
useita erilaisia teorioita, joiden kehittelyssä varsinkin ulkomaalaiset
ovat olleet vauhdikkaita. Ehkä siihen liittyy sekin, että
toiselle kulttuurille vieraampia asioita mystifioidaan helpommin ja
yksinkertaisillekin jutuille haetaan erikoisia selityksiä. Erään
teorian mukaan saunominen on auringonpalvonnan muoto, jossa kunnioitetaan
elämää ylläpitävää lämpöä.
Kun vettä heitetään kiukaalle, kivistä vapautuu
kivien henkeä eli löylyä. Löylyn lämmön
puolestaan sanotaan olevan yksi perustekijä, joka karaisee suomalaiseen
jässikkään maagisen annoksen sisua ja sisun avullahan
suomalainen tekee lähes mitä vain. Tai ainakin yrittää
vielä silloinkin kun muut ovat luovuttaneet.
Saunan on vanhastaan sanottu olevan osa
suomalaisen pyhää kolmiyhteyttä, joka muodostuu viinasta,
tervasta ja saunasta. Näiden avulla pysyi kuulemma terveenä
vaikka padassa keitettäisi tai jäiden seassa uisi. Sauna on
erityinen ja tärkeä usealle pakanalle ja luonnonläheiselle
ihmiselle senkin vuoksi, että saunassa yhdistyvät kaikki neljä
elementtiä ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Saunaan liittyy myös
löylyn lämpö ja usein vastakohtana järviveden tai
lumihangessa kierittelyn viileys. Elementeistä maa on läsnä
vanhanaikaisissa maalattiaisissa saunoissa, sekä tietysti saunan
kiukaan kivissä. Tuli räiskyy puukiukaan pesässä,
tai symbolisemmin nykyaikaisemmassa sähkökiukaassa. Ilma kohoaa
vesihöyrynä kiukaasta ja tuo viileän raikkaita tuulahduksia
saunan seinän tai ikkunan tuuletusluukusta. Vesi on saunassa keskeisesti
läsnä kiukaalle heitettäessä ja itseä pestäessä.
Elementtien yhteistyöstä syntyy harmoninen kokonaisuus ja
koko kehoa elävöittävä saunahetki.
Elementtien läsnäolon vuoksi
sauna voi olla tavallista rikkaampi paikka magian tekemiselle. Saunassa
alastomuuskin on luonnollistakin luonnollisempaa ja ihminen on alkukantaisimmillaan,
ilman arkipäivän rooleja ja vaatteita. Erilainen elementtimagia
voi olla saunassa paikallaan, samoin meditatiivinen ja transsausta hyödyntävät
tekniikat ja kukapa kieltää chanttaamasta samaan tahtiin kun
vihtoo itseään. Liiallisia ponnistuksia kannattaa välttää
kuumassa löylyssä, jotta ei kuukahda rasituksesta tai hapenpuutteesta.
Sauna ja kansanmagia
Saunaa on yleisesti pidetty Suomessa pyhänä paikkana, johon
liittyy parantaminen ja kaikenlainen taikuus. Taikuudesta ehkä
tunnetuimpia muotoja olivat lemmennostatukseen liittyvät loitsut.
Kerrotaankin, että ennen vanhat piiat salaisesti saunotettiin ja
samalla lausuttiin ääneen erityisiä lemmennostolukuja.
Saunaa kunnioitettiin hyvin paljon ja ennen oli tärkeätä
muistaa saunassa hyvin käyttäytyminen. Lauteilla ei saanut
viheltää, laulaa taikka vitsailla.
Pikkulasten tauteihin saunasta haettiin
yleisesti parannusta. Ruvista, paiseista ja allelaskemisesta yritettiin
parantua leppä- tai pihlajavastalla saunottamalla ja samalla lukien
sopivia parannuslukuja. Sauna ja varsinkin savusauna olivat ennen usein
mustia ja pimeitä paikkoja, joita pikkulapset pelkäsivät,
eivätkä uskaltaneet mennä sinne yksin edes päiväsaikaan.
Liekö pelkoa lietsonut myös se, että saunaa käytettiin
ruumiiden pesupaikkana ja joskus jopa ruumiiden säilytykseen ennen
multiinpanoa. Vanha kansa tiesi myös kertoa, että saunassa
piti erityisesti varoa löylynvihoja. Löylynvihat saattoi saada
jos meni esimerkiksi kovin haavaisena saunomaan. Suojautumiseen käytettiin
erityisiä sanoja, joiden uskottiin varjelevan vihoilta.
Saunaan liittyviin tarinoihin Suomessa
kuuluu usein kiinteästi saunahaltija tai saunatonttu. Saunatonttuperinne
jatkuu ainakin monen satukirjan sivuilla, vaikka nykyajan modernit sähkösaunat
eivät tuntuisi olevan enää tontulle otollisia asuinpaikkoja.
Taitavat asustella korpimetsien kätköissä eräsaunoissa
ja savusaunojen hämärässä maaseudulla nuo uhanalaiset
partasuut. Vanha kansa määritteli haltijan asuinpaikaksi kiukaan
alusen tai kiukaan kivikasan. Haltija piti huolta saunojien terveydestä.
Kun haltijaa haluttiin muistaa uhrilla, se tuli toimittaa tuoden saunakauhassa,
jota puristettiin kaksin käsin. Ellei erityistä uhria ollut,
tuli haltijaa vähintäänkin kiittää löylyjen
jälkeen.
Monessa paikassa on silti vieläkin
tapana viedä jouluna saunatontulle tai tallitontulle lautasellinen
riisipuuroa. Saunatontun sanottiin vihastuvan siitä, jos saunassa
myöhäin lauantaina kylpee. Saunatonttu saattoi ilmestyä
silloin vaikkapa vihaisen vanhan akan hahmossa, jopa kahtena hahmona.
Toinen akoista sitten paiskoi löylyä oikein olan takaa ja
toinen piiskasi saunottajaa vihdalla lujasti selkään, eikä
päästänyt saunojaa ulos saunasta.
Vuoden taitekohdat ovat Suomessa olleet
erityisesti sellaisia ajankohtia, jolloin saunan merkitys on korostunut.
Talvella monella on perinteenä joulunajan sauna tai vaikkapa Turussa
Pakanaverkon Talvipäivänseisaussauna. Uudenvuoden saunaan
liittyi ennustaminen. Uudenvuoden aaton saunasta pois tullessa piti
vasta heittää saunan katolle. Vastan tyven osoittaman suunnan
ja paikan mukaan sitten koiteltiin ennustaa tulevaa. Jos tyvi osoitti
hautausmaalle, oli luvassa kuolemaa.
Vanhassa suomalaisessa kansanperinteessä
keskikesän juhannussauna oli erityisessä asemassa, varsinkin
maagisen ajankohdan ansiosta. Juhannussauna oli erityisen otollinen
kaikenlaisille taioille ja erityisesti lemmennostatukselle. Lemmensauna
oli tärkeä osa juhannusperinnettä. Taikoihin turvautuivat
naimaiän kynnyksellä olevat nuoret tytöt, jotka halusivat
löytää sulhasen, sekä naimattomaksi jääneet
vanhat piiat, jotka vielä elättelivät jonkinlaista toivonkipinää.
Taikojen avustuksella pyrittiin tekemään itsestä mahdollisimman
viehättävä ja avioon otollinen. Apukeinona käytettiin
vedellä valelemista, pesemistä ja kukka- ja lehvävihtoilla
vihtomista. Maagisen tehoripauksen antoivat vanhat tietäjäakat,
jotka toimivat kylvettäjinä ja siinä samalla lukivat
ääneen loitsuja.
Lemmenvastoissa materiaalina käytettiin
rauduskoivua. Haavasta sanottiin tulevan myös hyvä vihta rakkauden
loihtimiseen. Kun unelmana on erityisen hyvä sulhanen, kannattaa
vastaan taittaa yksi oksa pyhästä pihlajasta ja toinen tervelepästä.
Saunomisen ja vihtomisen jälkeen saunasta pois tullessa lemmenvastaakin
käytettiin ennustukseen sillä tavalla, että se viskattiin
saunan katolle ja tyven osoittamasta suunnasta pääteltiin
sulhasen saapumissuunta.
Tuoksut ja terveys
Perinteisen vihtomisen lisäksi saunaan saa palan luontoa yrttipussukoilla
ja saunatuoksuilla. Saunatuoksuja saa valmiina useimmista marketeista
ja luontaistuotekaupoista. Myös eteerisiä öljyjä
voi käyttää sekoittamalla niitä pari tippaa veteen.
Löylytuoksua ei kannata heittää suoraan kiukaalle, vaan
sekoittaa löylyveteen. Näin aromista ei tule palanutta katkua.
Vanha perinne on heittää kiukaalle annos olutta, mikä
luo saunaan miellyttävän rukiisen tuoksun. Liekö tavassa
myös ideana uhrata oluinen saunauhri löylynhengelle tai saunanhaltijalle.
Yrttipussukoita voi näppäräsorminen
valmistaa itsekin. Ensin ommellaan sopivasta kankaasta pieni pussukka,
joka sitten täytetään halutuilla yrteillä. Esimerkiksi
laventelia voi käyttää rentouttamaan ja rauhoittamaan,
eukalyptusta raikastamaan ja niin edelleen. Tyynylle voi tipauttaa myös
pari tippaa eteeristä öljyä saunaan mennessä ja
näin korostaa yrtin aromia. Pussukka kastellaan ja laitetaan esimerkiksi
lauteilla päänaluseksi tai sillä voi painella ihoa. Useat
yrttioppaat ovat täynnä vinkkejä eri yrttien soveltuvuuksista
kehon ulkoiseen hoitamiseen ja niitä kannattaa pussukoiden täytteenä
hyödyntää oman mielensä mukaan.
Ennen terveyskeskuksia ja kätilöopistoja
suomalaiset synnyttivät yleensä saunassa. Synnytyksen aikaan
siinä avustavat saattoivat elää ja asua useita päiviä
ja viikkoja saunassa. Lapsenpäästön kipuja lievitettiin
taikoja apuna käyttäen. Synnyttäjällä piti
olla suolakuppi vieressä, josta hän kolme kertaa otti sormenpäällä
suolaa ja painoi huulilleen. Sen piti auttaa tuskissa. Vanhan tavan
mukaan syntynyttä lasta piti riiputtaa orsilla ja sen jälkeen
saunan (kiukaan?) yli käyttää, jotta lapsesta lähtisivät
pahat pois.
Vanha kansa hoiti sairauksia ja ylläpiti
terveyttä saunassa myös kuppauksella. Kupparin ammattia suositeltiin
erityisesti riskeille ja isokokoisille naisihmisille, jotka jaksaisivat
työskennellä jatkuvasti saunan kuumissa ja vaativissa oloissa.
Kuppaamisen tarkoituksena oli imeä kehoon kiinni esimerkiksi eläimen
sarvia ja näiden avulla kupata kehosta pois verta. Ihmisen uskottiin
voivan paremmin pahan veren poistuttua kehosta. Kuppauksen lisäksi
saunassa harjoitettiin monenmoisia parannustoimia.
Uuspakanan
saunarituaalit
Uuspakanan kiinnostuttua saunaperinteestä kannattaa tietysti poiketa
kirjastoon ja etsiä käsiinsä saunaperinnettä, -myyttejä
ja –taruja koskevia kirjoja ja tutustua niiden antiin. Myös
oma mielikuvitus ja oman pakanuuden suuntauksen mukaisesti sovelletut
rituaalit voivat muodostaa itselle tärkeitä perinteitä
ja kiehtovia kokemuksia. Saunauskomuksista kannattaa myös jututtaa
oman sukunsa vanhempia jäseniä ja muita tuttavia. Useilla
on takataskussaan ainakin muutama juttu. Suomalainen saunamytologia
on hyvin rikas ja laajalle levinnyt.
Saunarituaaleja aloitellessa lienee helpointa
aloittaa erilaisten vastojen kokeilusta ja tuoksujen käytöstä
aromaterapeuttisessa mielessä. Myös erilaisilla saunahunajilla
ja tuoksusaippuoilla voi buustata itseään haluamaansa olotilaan.
Hiljentyminen ja meditointi onnistuvat helposti saunassa kuin saunassa.
Samalla on hyvä kiinnittää huomiota kehon rentoutumiseen
ja puhdistumiseen myös henkisessä mielessä. Itseä
vihtoessa voi visualisoida miten negatiivinen energia ja itseä
painavat taakat häviävät kehosta ja tuntea kuinka saunan
lämpö tuo uutta ja voimistavaa virtaa jäseniin.
Monena kesäisenä lauantaina maamme
kolkissa on karjuttu täysillä ääneen: ”Apua!
Sauna palaa!” Vaikka on sanottu, että hyvän saunan tuntee
siitä, että se palaa vähintään kerran vuodessa,
niin turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Puista
savusaunaa ei ehkä kannata lämmittää niillä
kaikkein eniten kipinöivillä mäntyhaloilla, ettei käy
niin kuin kaverille aikoinaan. Uusi savusauna paloi kesäisen järven
rannalle mustaksi hiilikasaksi. Muutamaa metallibändiä ja
ihmisten puheita kuuntelemalla saa helposti käsityksen, että
saunan taus se vasta vaarallinen paikka onkin. Nappi otsaan, ampuminen,
puukkohippastelu ja muu epämääräisempi toverin rankaiseminen
on jostakin kumman syystä saunan takana tapahtuvaa aktiviteettia.
Kannattaa siis pysytellä saunan etupuolella ja sulassa sovussa
lauteiden lämmössä. Lauteilla lekottelun ja nauttimisen
jälkeen voisi olla nykyisinkin kohteliasta ripauttaa kiukaalle
olutta tai ainakin kiittää saunanhaltijaa mehevistä ja
virkistävistä löylyistä.
”Siitä Seppo Ilmarinen,
kävi itse kylpemähän,
sekä kylpi kylläksensä,
valelihe valkeaksi,
pesi silmät sirkeäksi,
silmämunat kukkeaksi,
kaulansa kanan muniksi,
koko varren valkeaksi,
tuli saunasta tupahan,
tuli tuntemattomana,
kasvot vallan kaunihina,
poskipäät punertavina.”
- Kalevala
Thuleia
Lähteet:
Kalevala
Caj Bremer ja Antero Raevuori: Saunan maailma, WSOY, 1985
Scott Cunningam: Encyclopedia of Magical Herbs, Llewellyn, 2000
Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki, WSOY, 1998
Teksti on julkaistu aiemmin Pakanaverkko
ry:n Vox Paganorum- lehden numerossa 2/2004 ja Titus Hjelmin toimittamassa
kirjassa Mitä wicca on? - Like, 2005.
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat
tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä
sivuston nimi.
|
|

|