Saunamagiaa ja maagisia saunoja

Historiallisia löylyjä

Saunan historia on moninainen ja monia eri kulttuureja liippaava. Sanotaan, että sauna nykymuodossaan on suomalainen keksintö ja suomalaiset ovat maailman saunahulluinta kansaa, mutta historian lehdiltä löytyy kyllä useitakin saunantyyppisiä rakennelmia, hiukan erilaisina versioina eri kansojen parista. Esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa tunnettu ”hikimaja”, joka oli usein maahan kaivettu kuoppa tai teltta, jossa kuumennetut kivet antoivat ilmaan höyryä kun niille laitettiin vettä. Hikimaja oli usein heimon miesten kokoontumis- ja päätöksentekotila ja shamanistisiin näkyihin ja transsitilaan liitetty paikka. Shamanistisessa perinteessä sauna on ollut henkisen, hengellisen ja fyysisen puhdistumisen paikka. Pahojen tunteiden, ajatusten ja vihan ajateltiin kuolevan saunan lämmössä.

Muinaisessa Kreikassa kylpylöissä suosittiin saunamaista höyrykylpyä. Ilmaan muodostettiin höyryä laittamalla veteen kuumennettuja kiviä tai heittämällä vettä kuumien kivien päälle. Sen ajan lääkärit määräsivät saunaa hoidoksi erilaisiin sairauksiin. Roomalaiset puolestaan tulivat tunnetuksi siitä, että he levittivät tehokkaasti kylpyläaatetta valloittamilleen seuduille. Roomalaisten vallan taituttua ja kristillisen kirkon saadessa enemmän valtaa myös kylpylät ja saunominen tuomittiin ja kiellettiin siveettömänä ja synnillisenä. Synnin pesiksi katsottuja kylpylöitä myös hävitettiin.

Suomessa saunalla on hyvin vanhat perinteet. Sauna rakennettiin yleensä uudelle tontille aina ensimmäiseksi, sillä siellä saattoi sitten taloa rakentava väki asua ja peseytyä rauhassa raskaiden työpäivien jälkeen. Saunatyypeistä vanhimpia lienee maasauna, joka on karjalainen perunakellarin tyylinen maakuoppa, joka pihamaisemassa erottuu maakumpuna. Metsäsauna on puolestaan ollut yleensä pyöröhirrestä rakennettu ja toimittanut joskus myös asunnon virkaa. Kotasauna on yksi tunnetuista saunatyypeistä.

Saunan paikka on perinteisesti ollut veden lähellä, oli sitten kyseessä meri, järvi, joki tai kaivo. Ennen vesiputkistojen aikaa vesi kannettiin saunaan käsin, joten veden läheisyys oli siinäkin suhteessa etu. Kotasaunassa ja varmasti myös osin muissakin saunatyypeissä on tehty paljon muutakin kuin kylvetty. Siellä on pesty pyykkiä, keitetty suopaa ja saippuaa, värjätty lankoja ja kalanpyydyksiä, teurastettu eläimiä, poltettu viinaa, kuivattu yrttejä, itse kasvatettua tupakkaa ja viljaa ja savustettu lihaa. Saunan lämmityksessä sanotaan parhaimmat löylyt tulevan koivu- tai leppähaloista.

Vihdat ja vastat

Vanhan uskomuksen mukaan saunan voima tulee vihdan kunnioittamisesta. Vihtomisesta tulee nauttia ja vihdalle muistaa rupatella, jotta sauna ja sitä kautta saunoja saa voimaa. Perinteinen koivuvihta on useille allergikoille painajainen. Vihtomisesta voi silti nauttia kun käyttää hiukan kekseliäisyyttä. Supermarketeissa on myytävänä muoviläpysköistä koottuja vastoja, mutta ne tuskin ovat parhaimman saunanautinnon takaavia ja tuntuvat aika keinotekoisilta saunan luonnonläheisessä miljöössä. Onneksi luonnossa kasvaa muitakin puita ja kasveja kuin se mahdollisesti allergisoiva koivu. Kannattaa siis kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Tammivihdan sanotaan auttavan rasvaisen ihon hoidossa, eukalyptusvihta helpottaa flunssaisen hengitystä, kokeilemisen arvoisia ovat myös lehmuksesta, haavasta, mustaherukkapensaasta tai vaikkapa maitohorsmasta kootut vastakimput.

Puiden ja pensaiden oksat voi valita myös sen mukaan mitä maagisia tai parantavia ominaisuuksia ne sisältävät. Entäpä perinteisesti pyhänä pidetty pihlaja? Pihlajavastalla luulisi olevan hyvä funktio niin pyhittämisessä kuin puhdistamisessa henkisesti samalla kun fyysinen olo kohentuu. Lisää tietoa maagisista ominaisuuksista löytää esimerkiksi Scott Cunninghamin kirjasta Encyclopedia of Magical Herbs ja terveysvaikutuksista lisätietoja monista yrttikirjoista. Kansanperinteestä kertovat kirjat ja jopa useat lastenkirjat tarjoavat kertomuksia puista ja mytologiat valottavat siinä sivussa puiden ominaisuuksia. Kokeiluissa kannattaa luonnollisesti olla alkuun varovainen ja testata vastaansa ensin lyhyen aikaa ja pieneen ihoalueeseen. Allekirjoittanut innostui joskus vihtomaan itseään oikein olan takaa katajan piikikkäillä oksilla ja sai aikaan hilpeästi punottavan ihon ja allergisen reaktion. Lempeästi kuumassa vedessä pehmennetty kuusenoksa puolestaan ei aiheuttanut vastaavaa, vaan puhdistuneen ja raikkaan olon.

Tässä muutamia maagisia ominaisuuksia, jotka liitetään seuraaviin puihin, joita voi kokeilla vihtomiseen. Koska terveysvaikutukset ja lääkinnällinen käyttö on paljon moninaisempaa, kannattaa siihen tutustua alan kirjallisuuden kautta.

Koivu:
elementti: vesi, jumaluudet: Thor, Ominaisuudet: suojelu, exorsismi, puhdistaminen. Koivunoksia on käytetty kautta aikain karkottamaan pahoja henkiä ihmisestä vihtomalla.

Haapa:
elementti: ilma, ominaisuudet: suojelee varkauksilta, parantaa puhetaitoa ja ilmaisukykyä

Pihlaja:
elementti: tuli, jumaluudet: Thor, ominaisuudet: psyykkiset voimat, parantaminen, voima, menestyminen, suojelu

Tammi:
elementti: tuli, jumaluudet: Dagda, Dianus, Jupiter, Thor, Zeus, Herne, Janus, Rhea, Cybele, Hekate, Pan, Erato, ominaisuudet: suojelu, terveys, vauraus, paraneminen, potenssi, hedelmällisyys, onni

Poppeli:
elementti: vesi, ominaisuudet: vauraus, lentäminen

Saarni:
elementti: tuli, jumaluudet: Uranus, Poseidon, Thor, Woden, Neptunus, Mars, Gwydion, ominaisuudet: suojelu, terveys, mereen liittyvät rituaalit, vauraus.

Kataja:
elementti: tuli, ominaisuudet: suojelu, varkauksien esto, rakkaus, exorsismi, terveys

Mänty:
elementti: ilma, jumaluudet: Cybele, Pa, Venus, Attis, Dionysos, Astarte, Sylvanus, ominaisuudet: parantaminen, hedelmällisyys, exorsismi, vauraus

Elementtien kohtauspaikka

Sauna on usein suomalaisille itsestäänselvyys ja kodissa sijaitseva kuuma koppero, jota ei sen kummemmin analysoida. Saunaan liittyy kuitenkin useita erilaisia teorioita, joiden kehittelyssä varsinkin ulkomaalaiset ovat olleet vauhdikkaita. Ehkä siihen liittyy sekin, että toiselle kulttuurille vieraampia asioita mystifioidaan helpommin ja yksinkertaisillekin jutuille haetaan erikoisia selityksiä. Erään teorian mukaan saunominen on auringonpalvonnan muoto, jossa kunnioitetaan elämää ylläpitävää lämpöä. Kun vettä heitetään kiukaalle, kivistä vapautuu kivien henkeä eli löylyä. Löylyn lämmön puolestaan sanotaan olevan yksi perustekijä, joka karaisee suomalaiseen jässikkään maagisen annoksen sisua ja sisun avullahan suomalainen tekee lähes mitä vain. Tai ainakin yrittää vielä silloinkin kun muut ovat luovuttaneet.

Saunan on vanhastaan sanottu olevan osa suomalaisen pyhää kolmiyhteyttä, joka muodostuu viinasta, tervasta ja saunasta. Näiden avulla pysyi kuulemma terveenä vaikka padassa keitettäisi tai jäiden seassa uisi. Sauna on erityinen ja tärkeä usealle pakanalle ja luonnonläheiselle ihmiselle senkin vuoksi, että saunassa yhdistyvät kaikki neljä elementtiä ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Saunaan liittyy myös löylyn lämpö ja usein vastakohtana järviveden tai lumihangessa kierittelyn viileys. Elementeistä maa on läsnä vanhanaikaisissa maalattiaisissa saunoissa, sekä tietysti saunan kiukaan kivissä. Tuli räiskyy puukiukaan pesässä, tai symbolisemmin nykyaikaisemmassa sähkökiukaassa. Ilma kohoaa vesihöyrynä kiukaasta ja tuo viileän raikkaita tuulahduksia saunan seinän tai ikkunan tuuletusluukusta. Vesi on saunassa keskeisesti läsnä kiukaalle heitettäessä ja itseä pestäessä. Elementtien yhteistyöstä syntyy harmoninen kokonaisuus ja koko kehoa elävöittävä saunahetki.

Elementtien läsnäolon vuoksi sauna voi olla tavallista rikkaampi paikka magian tekemiselle. Saunassa alastomuuskin on luonnollistakin luonnollisempaa ja ihminen on alkukantaisimmillaan, ilman arkipäivän rooleja ja vaatteita. Erilainen elementtimagia voi olla saunassa paikallaan, samoin meditatiivinen ja transsausta hyödyntävät tekniikat ja kukapa kieltää chanttaamasta samaan tahtiin kun vihtoo itseään. Liiallisia ponnistuksia kannattaa välttää kuumassa löylyssä, jotta ei kuukahda rasituksesta tai hapenpuutteesta.

Sauna ja kansanmagia

Saunaa on yleisesti pidetty Suomessa pyhänä paikkana, johon liittyy parantaminen ja kaikenlainen taikuus. Taikuudesta ehkä tunnetuimpia muotoja olivat lemmennostatukseen liittyvät loitsut. Kerrotaankin, että ennen vanhat piiat salaisesti saunotettiin ja samalla lausuttiin ääneen erityisiä lemmennostolukuja. Saunaa kunnioitettiin hyvin paljon ja ennen oli tärkeätä muistaa saunassa hyvin käyttäytyminen. Lauteilla ei saanut viheltää, laulaa taikka vitsailla.

Pikkulasten tauteihin saunasta haettiin yleisesti parannusta. Ruvista, paiseista ja allelaskemisesta yritettiin parantua leppä- tai pihlajavastalla saunottamalla ja samalla lukien sopivia parannuslukuja. Sauna ja varsinkin savusauna olivat ennen usein mustia ja pimeitä paikkoja, joita pikkulapset pelkäsivät, eivätkä uskaltaneet mennä sinne yksin edes päiväsaikaan. Liekö pelkoa lietsonut myös se, että saunaa käytettiin ruumiiden pesupaikkana ja joskus jopa ruumiiden säilytykseen ennen multiinpanoa. Vanha kansa tiesi myös kertoa, että saunassa piti erityisesti varoa löylynvihoja. Löylynvihat saattoi saada jos meni esimerkiksi kovin haavaisena saunomaan. Suojautumiseen käytettiin erityisiä sanoja, joiden uskottiin varjelevan vihoilta.

Saunaan liittyviin tarinoihin Suomessa kuuluu usein kiinteästi saunahaltija tai saunatonttu. Saunatonttuperinne jatkuu ainakin monen satukirjan sivuilla, vaikka nykyajan modernit sähkösaunat eivät tuntuisi olevan enää tontulle otollisia asuinpaikkoja. Taitavat asustella korpimetsien kätköissä eräsaunoissa ja savusaunojen hämärässä maaseudulla nuo uhanalaiset partasuut. Vanha kansa määritteli haltijan asuinpaikaksi kiukaan alusen tai kiukaan kivikasan. Haltija piti huolta saunojien terveydestä. Kun haltijaa haluttiin muistaa uhrilla, se tuli toimittaa tuoden saunakauhassa, jota puristettiin kaksin käsin. Ellei erityistä uhria ollut, tuli haltijaa vähintäänkin kiittää löylyjen jälkeen.

Monessa paikassa on silti vieläkin tapana viedä jouluna saunatontulle tai tallitontulle lautasellinen riisipuuroa. Saunatontun sanottiin vihastuvan siitä, jos saunassa myöhäin lauantaina kylpee. Saunatonttu saattoi ilmestyä silloin vaikkapa vihaisen vanhan akan hahmossa, jopa kahtena hahmona. Toinen akoista sitten paiskoi löylyä oikein olan takaa ja toinen piiskasi saunottajaa vihdalla lujasti selkään, eikä päästänyt saunojaa ulos saunasta.

Vuoden taitekohdat ovat Suomessa olleet erityisesti sellaisia ajankohtia, jolloin saunan merkitys on korostunut. Talvella monella on perinteenä joulunajan sauna tai vaikkapa Turussa Pakanaverkon Talvipäivänseisaussauna. Uudenvuoden saunaan liittyi ennustaminen. Uudenvuoden aaton saunasta pois tullessa piti vasta heittää saunan katolle. Vastan tyven osoittaman suunnan ja paikan mukaan sitten koiteltiin ennustaa tulevaa. Jos tyvi osoitti hautausmaalle, oli luvassa kuolemaa.

Vanhassa suomalaisessa kansanperinteessä keskikesän juhannussauna oli erityisessä asemassa, varsinkin maagisen ajankohdan ansiosta. Juhannussauna oli erityisen otollinen kaikenlaisille taioille ja erityisesti lemmennostatukselle. Lemmensauna oli tärkeä osa juhannusperinnettä. Taikoihin turvautuivat naimaiän kynnyksellä olevat nuoret tytöt, jotka halusivat löytää sulhasen, sekä naimattomaksi jääneet vanhat piiat, jotka vielä elättelivät jonkinlaista toivonkipinää. Taikojen avustuksella pyrittiin tekemään itsestä mahdollisimman viehättävä ja avioon otollinen. Apukeinona käytettiin vedellä valelemista, pesemistä ja kukka- ja lehvävihtoilla vihtomista. Maagisen tehoripauksen antoivat vanhat tietäjäakat, jotka toimivat kylvettäjinä ja siinä samalla lukivat ääneen loitsuja.

Lemmenvastoissa materiaalina käytettiin rauduskoivua. Haavasta sanottiin tulevan myös hyvä vihta rakkauden loihtimiseen. Kun unelmana on erityisen hyvä sulhanen, kannattaa vastaan taittaa yksi oksa pyhästä pihlajasta ja toinen tervelepästä. Saunomisen ja vihtomisen jälkeen saunasta pois tullessa lemmenvastaakin käytettiin ennustukseen sillä tavalla, että se viskattiin saunan katolle ja tyven osoittamasta suunnasta pääteltiin sulhasen saapumissuunta.

Tuoksut ja terveys

Perinteisen vihtomisen lisäksi saunaan saa palan luontoa yrttipussukoilla ja saunatuoksuilla. Saunatuoksuja saa valmiina useimmista marketeista ja luontaistuotekaupoista. Myös eteerisiä öljyjä voi käyttää sekoittamalla niitä pari tippaa veteen. Löylytuoksua ei kannata heittää suoraan kiukaalle, vaan sekoittaa löylyveteen. Näin aromista ei tule palanutta katkua. Vanha perinne on heittää kiukaalle annos olutta, mikä luo saunaan miellyttävän rukiisen tuoksun. Liekö tavassa myös ideana uhrata oluinen saunauhri löylynhengelle tai saunanhaltijalle.

Yrttipussukoita voi näppäräsorminen pakana valmistaa itsekin. Ensin ommellaan sopivasta kankaasta pieni pussukka, joka sitten täytetään halutuilla yrteillä. Esimerkiksi laventelia voi käyttää rentouttamaan ja rauhoittamaan, eukalyptusta raikastamaan ja niin edelleen. Tyynylle voi tipauttaa myös pari tippaa eteeristä öljyä saunaan mennessä ja näin korostaa yrtin aromia. Pussukka kastellaan ja laitetaan esimerkiksi lauteilla päänaluseksi tai sillä voi painella ihoa. Useat yrttioppaat ovat täynnä vinkkejä eri yrttien soveltuvuuksista kehon ulkoiseen hoitamiseen ja niitä kannattaa pussukoiden täytteenä hyödyntää oman mielensä mukaan.

Ennen terveyskeskuksia ja kätilöopistoja suomalaiset synnyttivät yleensä saunassa. Synnytyksen aikaan siinä avustavat saattoivat elää ja asua useita päiviä ja viikkoja saunassa. Lapsenpäästön kipuja lievitettiin taikoja apuna käyttäen. Synnyttäjällä piti olla suolakuppi vieressä, josta hän kolme kertaa otti sormenpäällä suolaa ja painoi huulilleen. Sen piti auttaa tuskissa. Vanhan tavan mukaan syntynyttä lasta piti riiputtaa orsilla ja sen jälkeen saunan (kiukaan?) yli käyttää, jotta lapsesta lähtisivät pahat pois.

Vanha kansa hoiti sairauksia ja ylläpiti terveyttä saunassa myös kuppauksella. Kupparin ammattia suositeltiin erityisesti riskeille ja isokokoisille naisihmisille, jotka jaksaisivat työskennellä jatkuvasti saunan kuumissa ja vaativissa oloissa. Kuppaamisen tarkoituksena oli imeä kehoon kiinni esimerkiksi eläimen sarvia ja näiden avulla kupata kehosta pois verta. Ihmisen uskottiin voivan paremmin pahan veren poistuttua kehosta. Kuppauksen lisäksi saunassa harjoitettiin monenmoisia parannustoimia.

Uuspakanan saunarituaalit

Uuspakanan kiinnostuttua saunaperinteestä kannattaa tietysti poiketa kirjastoon ja etsiä käsiinsä saunaperinnettä, -myyttejä ja –taruja koskevia kirjoja ja tutustua niiden antiin. Myös oma mielikuvitus ja oman pakanuuden suuntauksen mukaisesti sovelletut rituaalit voivat muodostaa itselle tärkeitä perinteitä ja kiehtovia kokemuksia. Saunauskomuksista kannattaa myös jututtaa oman sukunsa vanhempia jäseniä ja muita tuttavia. Useilla on takataskussaan ainakin muutama juttu. Suomalainen saunamytologia on hyvin rikas ja laajalle levinnyt.

Saunarituaaleja aloitellessa lienee helpointa aloittaa erilaisten vastojen kokeilusta ja tuoksujen käytöstä aromaterapeuttisessa mielessä. Myös erilaisilla saunahunajilla ja tuoksusaippuoilla voi buustata itseään haluamaansa olotilaan. Hiljentyminen ja meditointi onnistuvat helposti saunassa kuin saunassa. Samalla on hyvä kiinnittää huomiota kehon rentoutumiseen ja puhdistumiseen myös henkisessä mielessä. Itseä vihtoessa voi visualisoida miten negatiivinen energia ja itseä painavat taakat häviävät kehosta ja tuntea kuinka saunan lämpö tuo uutta ja voimistavaa virtaa jäseniin.

Monena kesäisenä lauantaina maamme kolkissa on karjuttu täysillä ääneen: ”Apua! Sauna palaa!” Vaikka on sanottu, että hyvän saunan tuntee siitä, että se palaa vähintään kerran vuodessa, niin turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Puista savusaunaa ei ehkä kannata lämmittää niillä kaikkein eniten kipinöivillä mäntyhaloilla, ettei käy niin kuin kaverille aikoinaan. Uusi savusauna paloi kesäisen järven rannalle mustaksi hiilikasaksi. Muutamaa metallibändiä ja ihmisten puheita kuuntelemalla saa helposti käsityksen, että saunan taus se vasta vaarallinen paikka onkin. Nappi otsaan, ampuminen, puukkohippastelu ja muu epämääräisempi toverin rankaiseminen on jostakin kumman syystä saunan takana tapahtuvaa aktiviteettia. Kannattaa siis pysytellä saunan etupuolella ja sulassa sovussa lauteiden lämmössä. Lauteilla lekottelun ja nauttimisen jälkeen voisi olla nykyisinkin kohteliasta ripauttaa kiukaalle olutta tai ainakin kiittää saunanhaltijaa mehevistä ja virkistävistä löylyistä.

”Siitä Seppo Ilmarinen,
kävi itse kylpemähän,
sekä kylpi kylläksensä,
valelihe valkeaksi,
pesi silmät sirkeäksi,
silmämunat kukkeaksi,
kaulansa kanan muniksi,
koko varren valkeaksi,
tuli saunasta tupahan,
tuli tuntemattomana,
kasvot vallan kaunihina,
poskipäät punertavina.”

Kalevala

Thuleia

Lähteet:

Kalevala
Caj Bremer ja Antero Raevuori: Saunan maailma, WSOY, 1985
Scott Cunningam: Encyclopedia of Magical Herbs, Llewellyn, 2000
Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki, WSOY, 1998

Teksti on julkaistu aiemmin Pakanaverkko ry:n Vox Paganorum- lehden numerossa 2/2004 ja Titus Hjelmin toimittamassa kirjassa Mitä wicca on? - Like, 2005.