ylapalkki

 

 

 

 

Noitarumpujen kuviot Skandinaviassa

Article In English | Symbolen auf Deutsch

Lukuisilla kansoilla eri puolilta maailmaa on shamanistisia rumpuja ja rituaalirumpuja. Kuitenkin vain muutamassa kulttuurissa on ollut tapana kuvioida rumpu maalaamalla siihen symboleita. Tässä artikkelissa tutustumme perinteisiin autenttisiin saamelaisiin rumpukuvioihin, joihin kuviot maalattiin haapapuun kuoresta saatavalla punertavalla värillä.

Saamelaisten ja joidenkin Siperian kansojen joukossa kuviointiperinne on ollut vahva. Siperialaisilla jakuuteilla oli tapana loihtia rummun kalvolle kuvioita, mutta esimerkiksi hanteilla ja manseilla kuviot puuttuvat. Lehto ry:n verkkosivuilta löytyy esittely mongolialaisesta tengrismistä, jonka harjoittajat piirsivät rumpunsa keskelle pääjumala Tengrin kuvan. Hänen kätensä jakoivat rumpukalvon yliseen jumalten maailmaan ja käsien alapuoliseen maanpäälliseen ihmisten maailmaan.

Amerikan alkuperäisasukkailla on pitkä perinne rumpujen käyttämisestä musiikillisesti, ritualistisesti ja shamanistisesti. Rumpujen tyyli vaihteli heimoista toiseen, joten myös kuvioinnissa tai sen puuttumisessa oli suurta vaihtelua. Rumpukehikko saattoi syntyä tulella käsitellystä tai kaiverretusta puunrungosta, jonka päälle levitettiin vuohen tai hirven nahka. Perinteisesti intiaanirummut olivat suurikokoisia ja halkaisijaltaan jopa metrisiä. Isoimmat rummut lepäsivät varta vasten rakennetuilla rumputuilla, jonka ympärillä useampi rummuttaja pääsi kiertämään ja soittamaan rumpua.

Skandinavian vanhat rummut

Kuinka monta vanhaa noitarumpua Skandinaviassa on sitten säilynyt? Mitä muistitieto ja dokumentoitu aineisto kertovat vanhoista rummuista?

Rumpuja on säilynyt noin 70. Kaikki nämä rummut on kuvattu hyvin tarkasti ruotsalaisen etnografi Ernst Mankerin kirjoissa Die Lappische Zaubertrommel I - II. Kirjan ensimmäinen osa julkaistiin 1938 ja jälkimmäinen vuonna 1950. Kirjoja on nykyään hankala löytää. Antikvariaateissa ensimmäinen osa maksaa noin 1500 euroa.

Alun perin Skandinaviassa oli säilynyt satoja rumpuja, jotka oli koottu Kööpenhaminan museoon. Ne kaikki tuhoutuivat Kööpenhaminan palossa 1795. Tuhoutuneet rummut oli kerätty pääosin pohjoisimman Suomen ja Norjan alueelta, joten valitettavasti tuli on tuhonnut miltei kaikki suomalaisen vanhat rummut. Myös lähetyssaarnaajat ja kristityt ovat vainonneet ja tuhonneet rumpuja Lapissa aktiivisesti. Mankerin dokumentoimien rumpujen joukossa on kolme Suomen alueelta löytynyttä rumpua. Kaksi Kemin Lapista ja yksi Utsjoelta.

Noitarumpujen löytöpaikat Skandinaviassa Ernst Mankerin mukaan

Kartalle on merkitty rumpujen löytöpaikat (Mankerin kirjasta)

Rumpujen tyyppijako

Norjalaiset ja ruotsalaiset rummut olivat yleensä heliosentrisiä, eli niihin oli kuvattu aurinko keskelle rummun kalvoa. Suomalaisissa ja muissa pohjoisimman Lapin rummuissa oli auringon sijasta kolmijakoinen maailmankuva. Rumpukalvo oli jaettu kolmeen eri tasoon. Kolmas rumputyyppi oli edellisten fuusioituma; rumpukalvolla oli kolmijakoisen maailmankuvan lisäksi keskiössä aurinko. Joissakin rummuissa keskiosaan oli kuvattu maailmanpuu tai maailman kannatinpilari.

Heliosentrinen rumpu, jossa aurinko keskellä


Rumpu, jossa on kolmijakoinen maailmankuva


Tässä rummusta löytyy sekä aurinko keskeltä että kolmijakoinen maailmankuva


Suomesta löydetty rumpu kolmelta sivulta (Mankerin kirjasta):

Kaikissa Suomen alueelta löydetyissä rummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma:

Ylinen: Jumalten ja valoisien henkien maailma
Keskinen: Maallisen maailman henkinen puoli
Alinen: Esi-isien, voimaeläinten ja tuonelan jumalien maailma

Nuorimmissa rummuissa henkimaailman kartan tilalle alkoi vaihtua enemmän arkielämää koskettavia maisemia. Ylinen, keskinen ja alinen saattoivatkin piirtyä Norjaksi, Ruotsiksi ja Suomeksi. Rummusta löytyi myös poroja, lähin kirkko, kyläläisiä ja muita maallisia symboleita. Tällaisella rummulla saattoi hyvin konkreettisesti ennustaa tulevaa ja transsimatkan sijaan selvittää rumpukalvolla hyppivällä metallisella tai luisella arvalla, mihin suuntaan porot kulkevat tai kenen luo pappi on tulossa vierailulle.

Rumpujen kuvitettu ulkopuoli oli esineen julkinen puoli. Se oli yleisöä varten ja sisälsi yhteisiä asioita. Rummun sisäpuoli oli salattu, mystinen puoli ja vain noitaa itseä varten. Siellä saattoi olla kuvattuna apuhenkiä ja sinne ripustettiin voimaesineitä ja hengiltä saatuja lahjoja roikkumaan. Rummun tekeminen oli usein vuosia kestänyt prosessi.

Rumpujen symboleita

Mankerin teoksissa on laajoja tekstiosuuksia, joissa hän esittää arveluita rumpukuvioiden merkityksistä. Tulkinnoista voi olla monta mieltä, sillä jumalhahmot ja haltiat on esitetty toisiaan muistuttavina piirroksina. Voi vain arvella onko hahmon kädessä oleva sädemäinen esine kuusenoksa, poronsarvi vai jumalallinen hehkuva säde. Päättelystä riippuen voi tulla hyvinkin eri tulokseen, mikä jumaluus on kyseessä.

Arpa, joka asetettiin rumpukalvolle ja jota käytettiin ennustamiseen
(Mankerin kirjasta)

Vasaroita eli rumpukapuloita poronsarvesta (Mankerin kirjasta)

Kuvia ja symboleita:

Tämä valikoima on kattava, mutta ei sisällä ihan kaikkea Mankerin materiaalia. Joitakin symboleita on esimerkiksi piirretty hyvin samantapaisella tyylillä, joten olen karsinut muutamia lähes samanlaisia piirroksia pois. Päivitän tätä sivua ajan kuluessa, joten täydennyksiä kuvituksiin on luvassa.

Ihminen

 

Noidan symboli (noide-dirre) ja shamaani/noita tai lumottu ihminen

Rumpu ja noita

 

Hirvi

Koira

Susi


Karhu ja karhunpesä

Eläimiä: kettu, näätä, marten, lumikko, saukko

 


Metsästys

Jousi metsästysaseena ja maagisena instrumenttina


Majava

Lintu

 

Käärme

Poro ja poroja pyhässä vaarassa (passevare), poroja kodan lähellä ja aitauksessa

Kaloja ja kalastusvälineitä

 

Verkkoja ja veneitä

 

Laivoja

Poro ja ahkio (pulkka)

Aurinko, kuu, tähdet

 

Aurinkokeskus heliosentrisen rummun keskellä

Kota

Niliaitta

Aitta

Varasto lihalle (luovve)

Ruto, tautien tuoja hevosensa kanssa

Hahmoja puiden ja oksien kanssa
Ehkä villieläinten ja metsästyksen jumala Leibolmai, taivaanjumala Veralden Olmai/Radien tai Rana Neida, joka oli kevään ja hedelmällisyyden jumalatar.

Taivaanjumala Radien

Ukkosenjumala Tiermes (Horagallis) ja symbolinsa tuplavasara

Tuulenjumala Bieggolmai (Bieggagallis)

Jumalhahmo (Radien) oksan tai halon (pyhä sädekehä) kera

Jumalia

Akka-jumalattaret

"Juhlapäivämiehet", joissakin käännöksissä: perjantai-lauantai-sunnuntaimiehet

Seita, pyhä paikka

Saivo ja Jabmeaimo (Vainajala), rummun alaosassa/oikealla

Jabmeaimo

Kirkko ja pappi (ajalta jolloin kristinusko alkoi levitä Lappiin vanhan uskon rinnalle)

Kuvioyhdistelmiä rummusta



Saamelaiset jumalattaret

Saamelaiset jumalat
Tutustu rummun valmistusohjeisiin

 

Thuleia

Lähteet:
Ernst Manker: Die Lappische Zaubertrommel I – II
Juha Pentikäinen: Saamelaiset – Pohjoisen kansan mytologia

 

Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty. Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä sivuston nimi.

-täsmähaku
 
 
 

 

     
alapalkki