Hämeen pakanalliset paikat

Häme säilyi pitkään pakanallisen kansanuskon sijana Suomessa. Esimerkiksi esikristillinen hedelmällisyysrituaali ja viljan kasvun juhla on säilynyt Ritvalan Helkajuhlissa, sittemmin kristillisempään asuun pukeutuneena. Hämeen viljavien peltoaukeiden laidoilla ja vanhoista kalmistoista löytyy kuppikiviä, jotka sijoittuvat usein rautakaudelle. Kuppeihin on arveltu uhratun ja joku on veikannut, että ne liittyisivät myös esi-isien muistamiseen, jolloin kullekin esi-isälle olisi kaiverrettu kuoleman jälkeen oma kuppi kiveen. Yhä nykyään kuppikivet toimivat paikkoina, joissa voi kokea pyhyyttä, kiitosta ja maagista tunnelmaa. Tässäpä muutama hämäläinen kuppikivi ja pari pyhää uhrilähdettä sijaintipaikkoineen.

Kuppikivi, Hattula

Mierolan kuppikivi on asettunut vanhan museosillan kainaloon laivarantaan. Kiven ympäristö on tunnelmallinen ja vierailun arvoinen. Kahvilasta voi napata kurkkuunsa kupposen kahvia. Itse kivi on aika pieni ja sille arvellaan uhratun esi-isien muistoksi. Kivellä kuuluu olevan voimaa laittaa pyyntimiehelle parempi riistaonni ja taata vakkaan muhkea sato. Parempaa terveyttäkin voi toki pyytää.

Sijainti: Mierolan sillankorva, laivaranta, Ventolantie 1, Hattula. kivi sijaitsee leikkipaikan ja sillan välissä.

Kuppikivet, Hauho

Hauhon Lyömäellä on rautakautinen kalmisto kuppikivineen. Seutu on vanhaa perinnemaisemaa, jota hoidetaan laidunnuksella. Todella runsaskuppinen kivi löytyy myös Hauholta Hovinkartanosta. Kartanon puistossa nököttävään kiveen on ahkeroitu kaikkiaan 28 kuppia. Samalla reissulla voi tutustua kartanon taidenäyttelyihin.

Sijainti: Lyömäen kuppikiven löydät Ilmoilan kylän kohdalta Hämeenlinnan ja Pälkäneen välisen kantatie 57:n varrelta. Seurantalon pihalla on opasteet ja pysäköintialue. Hovinkartanon kuppikivi on osoitteessa Sotjalantie 58, Hauhon keskustan alapuolelta lähtee Sotjalan tienhaara, jossa on opasteet.

Uhrilähde ja sammaslähde, Hausjärvi

Valkeelampi on tunnettu uhrilähde ja sammaslähde, jonka parantava voima virtasi vedessä. Valkeelampi on kolmesta lammesta läntisin ja se löytyy kolmilammen tanssilavan läheltä. Parantavasta voimasta lampea on kiitetty rahauhrein.

Sijainti: Turkhaudan kylältä n. kolme kilometria pohjoiseen Kolmilammen tanssilavalle.

Uhrilähde, Lammi

Honkaliinin rautakautisen kalmiston ja uhrilähteen löytää Ormajärven ainutlaatuisesta kulttuurimaisemasta, Gammelgårdin kartanon läheltä. Maantie halkaisee metsäsaarekkeen, jossa kasvaa vanhoja perinnekasveja. Alue on luonnonsuojelualuetta.

Sijainti: Lammilta Evontietä 2km pohjoiseen, kalmisto ja uhrilähde ovat maantien varressa. Opasteita ei ole ja kartanon maat ovat yksityisaluetta.

Hämeenlinnan kuppikivet

Hämeenlinnan kaupunki on vesistön sylissä aivan Hämeen sydämessä. Moni pakana on suunnannut Hämeenlinnalle Katumajärven vuoksi. Kristityiksi käännytetyt pakanat kun tuppasivat jo aikapäiviä sitten käymään järvessä katumassa eli pesemässä kasteen pois. Hämeenlinna tarjoaa matkaajalle myös useita kuppikiviä vierailtavaksi.

Sibeliuspuisto
Sibeliuspuiston kivi on itse asiassa siirretty paikalle Hattulan Ihalemmistä. Sibeliuspuisto on ihan torin lähellä, Birger Jaarlin kadun varrella.

Kivikolunpelto
Kivikolunpelto Kaurialassa tarjoaa kävijälle huikaisevan kuppikiven, jonka kuppimäärä on Suomen isoin. Kivi on helppo löytää, sillä katukin on nimetty Uhrikivenkaduksi. Osoite on uhrikivenkatu 11, Kauriala.

Aunela
Aunelan kuppikivi on Lunnikiven gallerian pihassa, Idänpääntie 6, Katumajärven länsirannalla.

Viitahaka
Viitahaan kuppikiveä kutsutaan nykyään myös Imatran Voiman kuppikiveksi. Se sijaitsee Vanajan kirkolta 450 metriä etelään, opastus Voimatieltä ennen voimalaitosaluetta lounaaseen kääntyvältä tieltä.

Kivien lisäksi voi vierailla Vankanlähteellä, joka on uhrilähde. Se sijaitsee Hattelmalanharjun vieressä moottoritien toisella puolella. Vankanlähteen vedellä on parannettu ihmisiä kautta aikojen. Lähistöllä on myös muinaislinna ja muita kulttuurihistoriallisia kohteita. Lähde löytyy Valtatie 3:n ja 10:n kulmasta, lähellä on HAMK:n pysäköintialue.

Thuleia

Teksti on julkaistu aikaisemmin suppeampana Lehto ry:n Seita-lehden numerossa 3/2008.