Nukkemagiaa
Ensimmäinen muistikuvani maagisista
nukeista liittyy hämärästi johonkin televisio-ohjelmaan,
jossa voodoota harjoittava pappi tökki piikeillä resuista
nukkea. Toinen juttu minkä muistan, oli vahanukke, jota
noidat grillasivat kynttilässä jossakin noitaleffassa.
Molemmissa mielikuvissa on jotakin totta ja ripaus valhetta.
Voodoorituaaleissa ei kuulemani mukaan itse asiassa käytetä
ollenkaan kyseisiä nukkeja.
Nukkemagia perustuu samaan, kuin
muukin magia, jossa käytetään apuna kuvia ja
symboleita. Niihin on helppo keskittyä konkreettisesti
ja nähdä kuinka nukelle tai kuvalle tapahtuva asia
tapahtuu myös nuken esikuvalle ja oikealle ihmiselle. Sanotaan,
että on helpompi keskittää energiaa lähelle,
kun nukke muuttuu konkreettisesti autettavaksi henkilöksi
ja energia luo linkin nuken ja henkilön välille. Tällaista
magianlajia pidetään voimakkaimpana tapana vaikuttaa
toiseen ihmiseen.
Puhun mielellään auttamisesta
siksi, että monet noidat nykyään käyttävät
nukkeja parantamiseen ja rakkautta houkutteleviin loitsuihin.
Olkinukkea neuloilla pistelevä noita taitaa olla enemmän
viihdeteollisuuden hahmoja nykyaikana. Tuntemani wiccat ovat
kertoneet käyttäneensä nukkeja parantamisessa,
mutta myös sitomisessa. Sitomisloitsussa pahaa tehnyt ihminen
estetään ja sidotaan tekemästä lisää
pahaa sitomalla esimerkiksi nuken kädet taskuvarasta kuvaavalta
nukelta. Sitomistapaan vaikuttaa tietysti se, mitä negatiivista
ihminen on tehnyt.
Noituuden historiassa nukkeja on
kuitenkin käytetty varsin värikkäillä konsteilla
niin hyvään kuin pahaankin. Uhrille on aiheutettu
päänsärkyä tuikkaamalla neulalla nuken päähän
tai kuolemaa on houkuteltu iskemällä neula nuken sydämeen.
Lampaan ja lehmän sydämet, sekä hedelmät
ovat myös olleet kuuluisia neulojen ja naulojen kohteita.
Vahanuken avulla pahanteko onnistui käristämällä
nukkea liekin yläpuolella niin, että vaha alkoi sulaa.
Niinkin varhaiselta ajalta kuin 1100 eKr. on säilynyt tietoa,
että faarao Ramses III:n haareminaiset olivat yhdessä
juonitelleet vahanuken kanssa saadakseen faaraon hengiltä.
Kuuluisissa Salemin noitaoikeudenkäynneissä
eräs todiste Bridget Bishop -nimistä naista vastaan
olivat hänen talonsa seinien sisältä löydetyt,
neuloja täynnä törröttävät nuket.
Bucklandin The Witch Book - The Encyclopedia of Witchcraft,
Wicca and Neopaganism kertoo myös seuraavista esimerkeistä
historian varrelta: 1500-luvun lopulla joukko noitia oli työskennellyt
Kuningas Jaakko VI:ttä vastaan vahanuken avulla ja 1594
kerrotaan Derbyn jaarlin kuollessa hänen makuuhuoneestaan
löydetyn vahanuken. Ikäviä esimerkkejä on
lukuisia. Mutta kiinnittäkäämme huomiomme mieluummin
nukkien positiivisiin ominaisuuksiin ja käyttötapoihin.
Mielenkiintoista on myös lukea
miten Katolinen kirkko on tavannut käyttää vahanukkeja
rituaaleissaan. Tarkemmin sanottuna vahanukkeja on käytetty
manaamisessa apuna. Kun joku oli keksinyt olevansa riivattu,
oli pappi rientänyt apuun ja tehnyt ihmistä riivaavasta
demonista vahahahmon, jonka oli sitten nimennyt täksi häiriköiväksi
riivahengeksi ja lopulta polttanut sen lukien samalla ääneen
sopivia kohtia Johanneksen ilmestyksestä. Uskottiin, että
kun nukke on palanut, myös demoni poistuu uhrinsa ruumiista.
Nuket tehdään yleensä
harsimalla kaksi ihmisenmuotoista kangaspalaa kiinni toisiinsa
ja täyttämällä sisus esimerkiksi vanulla.
Parantaessa nuken sisus voidaan täyttää sopivilla
yrteillä, jotka lievittävät sairauden oireita.
Samaa kaavaa käyttäen sopivat yrtit voidaan valita
lisäämään ihmisessä haluttuja ominaisuuksia;
tuomaan tälle lisäkarismaa ja itseluottamusta, rehellisyyttä
ja suoraselkäisyyttä ja niin edelleen. Käytön
rajat sanelee ainoastaan mielikuvitus. Mikä estää
laittamasta nuken sisälle sopivia kiviä tai vaikkapa
sulkia ja karhun hampaan. Yksi vanha tapa parannuksen tiimoilta
on kirjoittaa lapulle maaginen triangeli sanasta abracadabra
ja kätkeä se nukkeen.
Kankaaksi koko nukkeen ja mahdollisiin
nuken vaatteisiin valitaan ihmistä ja tarkoitusta kuvaava
kangas, johon voidaan kirjailla tai piirtää myös
päämäärää tukevia symboleita ja
riimuja. Nukkeen on hyvä laittaa pieni pala jotain ihmiselle
kuuluvaa, sillä perinteisesti sen katsotaan sen tekevän
nukesta voimakkaamman ja saavan siten todellisemman yhteyden
parannettavaan ihmiseen. Nuken tekeminen persoonallisemmaksi
toteutuu yleensä sillä, että nuken sisälle
laitetaan ihmisen hius tai vaikkapa kynnen palanen tai kappale
vaatetta. Myös valokuvia voidaan käyttää.
Mikä estää myös tuoksuttamasta nuken henkilölle
ominaisella hajuvedellä tai muulla tuoksulla?
Janet ja Stewart Farrar antavat
usean sivun ohjeistusta nukkemagiaan sekä kirjassa A Witches´
Bible että teoksessa Spells and How They Work. He aloittavat
ohjeistamisen kertomalla, että nuken valmistamiseen kannattaa
käyttää mahdollisimman luonnollisia materiaaleja
kuten mehiläisvahaa tai kankaissa luonnonkuituja kuten
villaa, puuvillaa ja silkkiä. He myös ehdottavat,
että nukkea ommellessa tulisi toistella ääneen
tarkoitusta mihin nukke on tehty tai asiaan liittyvää
avainsanaa.
Kangasnukkien lisäksi nukkeja
voi tietysti väkertää mistä tahansa muustakin
kekseliäästä materiaalista. Luovuutta kannattaa
käyttää ja leikata nukke vaikka Wunderbaumista,
jos tahtoo karkottaa kamalan kroonisen hikilemun kaveristaan.
Yleisimpiä materiaaleja kankaan lisäksi ovat kuitenkin
oljet, savi ja vaha. Nukestaan voi askarrella täysin kohteensa
kanssa identtisen hahmon tai tyytyä tekemään
jotain pelkistettyä, josta itse hahmottaa kyseisen henkilön.
Vanha tapa on ollut kerätä mutanukkea varten mutaa
joen molemmilta rannoilta tai tyytyä piirtämään
henkilö paperille.
Vahanukkeja on kätevä
tehdä esimerkiksi tuikkukynttilöiden vahasta, sulattamalla
kynttilänpalat vesihauteessa ja lisäämällä
joukkoon yrtit ja muut ainekset. Kun kuumin polte on lievennyt,
sopii vahasta muotoilla hahmo. Entäs nuken muokkaaminen
taikinasta, ei hullumpi idea jos vertaa kuuman vahan muotoilemiseen?
Kun nukke on saatu suurella tuskalla
ja luovuudella väkerrettyä kasaan, on vuorossa sen
pyhittäminen ja nimeäminen autettavan ihmisen mukaan;
esimerkiksi sanomalla "Kaikki minkä teen tälle
nukelle, teen X:lle" ( X: n paikalle henkilön nimi
). Seuraavaksi normaalien loitsutoimenpiteiden tapaan nostetaan
ja keskitetään energiaa ja siirretään se
nukkeen visualisoiden samalla oman tahdon tapahtumista. Jos
valmistat nuken ennen rituaalia, se on hyvä säilyttää
valkoiseen kankaaseen kiedottuna.
Farrarit antavat kirjoissaan ohjeet
miten olisi ideaalista jos mies ja nainen tekisivät nukkemagiaa
parina tai miten koko coven voisi osallistua. He kertovat perinteisestä
tavasta, missä kehässä nainen kuvainnollisesti
synnyttää nuken miehen avustaessa. Kuitenkin nukkemagiaa
voi yhtä hyvin harjoittaa tarvittaessa itsenäisesti.
Tärkeintä on keskittyä voimakkaasti siihen mitä
tekee, käyttää tahdonvoimaa ja visualisoida mahdollisimman
elävästi.
Hätätilanteen yllättäessä
ei aina ehdi etsimään kankaita ja ompelemaan hienoa
nukkea. Silloin kannattaa toimia nopeasti ja piirtää
paperille haluttu ihminen. Tuhotyön estämiseksi kannattaa
toki soittaa poliisille ja muille asianosaisille, mutta aina
voi myös kokeilla sitoa ihminen tekemästä pahojaan
käärimällä piirretty hahmo rullalle ja sitomalla
rulla mustalla nauhalla. Moderni kyökkinoita saattaa myös
lykätä paperihahmon pakasteeseensa kuvainnollisesti
jäädyttääkseen hänen toimensa. Maagista
nukkea ei saa koskaan tuhota rituaalin jälkeen. Sen voi
antaa säilytykseen ihmiselle, jota on sen avulla parantanut
tai sitomiseen käytetyn voi haudata maahan. Jos nuken kuitenkin
päättää tuhota, on hyvä visualisoida
kaikki suhteet katkenneeksi sen ja ihmisen välillä
ja vasta sitten haudata se kankaaseen kiedottuna maahan.
Farrarit puolestaan ohjeistavat,
että nukkea ei saa jättää missään
tapauksessa roikkumaan kaapinlaatikoihin, vaan se on hyvä
tuhota sen jälkeen kun loitsu on toteutunut tai haluaa
sen vaikutuksen lakkaavan. Tuhoaminen pitäisi tapahtua
viemällä nukke luonnossa juoksevan veden äärelle,
purkamalla sitominen ja ottamalla se pois kankaasta ja sen jälkeen
murskaamalla palasiksi ja heittämällä ne veteen
sanoen: "Return to the elements from which thou camest"
Thuleia
Lähteet:
Raymond Buckland:
The Witch Book - The Encyclopedia of Witchcraft, Wicca and Neopaganism
Visible Ink Press, USA, 2002
Janet ja Stewart Farrar: A Witches`Bible,
Phoenix Publishing Inc. USA, 1996
- Spells and How They Work, Phoenix Publishing Inc. USA 1990
Silver RavenWolf: To Ride A Silver
Broomstick
Llewellyn Publications, USA, 2000
Patricia Telesco: The Magick
of Folk Wisdom
Castle Books, USA, 2000
http://www.angelfire.com/folk/luutakomero/popetmag.html
Teksti on julkaistu aiemmin
Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden
numerossa 3/2003.
|
