Kekri

Kekri eli Köyri oli ennen vanhaan suomalaisten uudenvuoden juhlapäivä. Maatalouden ympärille kehittynyt kulttuuri ammensi vuoden tärkeimmät ajankohdat luonnonkiertoa, karjaa ja satoa tarkkailemalla. Syys-marraskuulla oli ajankohtaista teurastaa karja ja tätä pidettiin vanhan vuoden loppumisena. Kekriä juhlittiin railakkain menoin toivottaen uusi vuosi tervetulleeksi.

Kekrin juuret juontavat ainakin neljänsadan vuoden päähän. Vanhaa kansanrunoutta selaava löytää merkintöjä loitsuista ja runoista, joissa Kekri-nimiseltä henkiolennolta pyydettiin karjaonnea. Kekrin ajankohta vaihteli vanhastaan syyskuun lopusta marraskuun puoliväliin. 1800-luvulla sitä vietettiin yhä useammin Pyhäinpäivän lähellä, jolloin Kekriin alettiin liittää vainajainjuhlan sisältöä.

Juhlat keskittyivät syömisen, juomisen, pelien ja ennusmerkkien ympärille. Haltijoille vietiin olutta sekä syötävää navettaan ja talliin, jossa pikkuväen ajateltiin asuvan. Kekri oli palvelusväelle tärkeä juhla, sillä sen jälkeen alkoi vuoden ainoa lomaviikko eli ’römppäviikko’. Vapaan jälkeen palvelusväki pestautui jälleen palvelukseen uuteen tai vanhaan työpaikkaan.

Kekripöydässä tärkeällä sijalla oli tuore liha. Karja oli teurastettu kylmää talvea varten ja herkästi pilaantuvat sisäelimet piti valmistaa nopeasti ruoaksi. Yhdessä vasta poimitun marja- ja sienisadon kanssa liharuoat olivatkin yltäkylläistä herkkua. Usein talon isäntä teurasti komean pässin valuttaen veren uhriksi ja tuomaan onnea karjalle. Sisäelimistä valmistettiin ruokia, jotka tunnetaan esimerkiksi nimellä tappaiskaali, lahtivelli tai tappaiskeitto.

Lihasta, marjoista ja juureksista notkuvaan pöytään leivottiin monessa Suomen pitäjässä uutisleipää. Uutisleipään oli ripoteltu talon sadon jokaisen viljalajin jyviä. Toisaalla nautittiin samaan ideaan perustuvasta uutispuurosta.

Kekriä voi juhlistaa vanhoin perinteisin reseptein ja paikkakunnan perimätapojen mukaan. Omaan juhlistukseen voi ammentaa aineksia myös Samhainista ja Halloweenista, joissa on samoja teemoja.

Karpalosiman ohje

1 litra karpaloita
500-600g sokeria
7 litraa vettä
1 tl hiivaa

Kaada karpalot kattilaan ja survo ne kattilan pohjalle. Lisää vesi ja keitä 10-15 min niin, että mehu irtoaa karpaloista. Siivilöi marjojen kuoret pois ja sekoita lämpimään mehuun sokeri. Anna jäähtyä haaleaksi ja sekoita mehutilkkaan lietetty hiiva. Anna käydä huoneenlämmössä 2-3 vrk, pullota ja varastoi kylmään tilaan.

Thuleia

Lähteet:

Suomen kansan kalenteri 2006
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto
Riitta Pojanluoma: Perinnemakuja maakunnista
Wikipedia