|
Voimaeläin: kärpänen
Kärpäset (Brachycera) ovat hyvin
harvoin voimaeläimiä. Hyönteiset eivät ole shamanistisessa
maailmassa kovin helposti lähestyttäviä, vaan tautien
kantajina niitä kehotetaan pikemminkin välttämään.
Tuskin koskaan hyönteinen ilmestyy ensimmäiseksi voimaeläimeksi.
Kokeneemmat shamaanit ja parantajat voivat
käyttää kärpäsiä apueläiminä.
Pienen kärpäsen muodossa on kätevä pujahtaa ihmisen
korvasta sisälle ja tutkia tautien syntyjä ja leviämistä
kehon sisällä. Tämä vaatii kuitenkin kokemusta ja
perehtyneisyyttä, sillä usein kärpäset levittävät
kulkutauteja. Varminta onkin pitää ne erossa ihmisen kehosta,
mutta käyttää niitä tauteihin liittyvään
tiedonhakuun. Kärpäsen toukkia on käytetty kansanlääkinnässä
puhdistamaan haavaa, jota uhkaa kuolio. Myös moderni lääketiede
on valjastanut vanhan keinon käyttöönsä. Toukat
syövät pois sairaan kudoksen ja ihmisellä on hyvä
mahdollisuus tervehtyä.
Kärpäset ovat nopeita lentäjiä
ja jaksavat tehdä pitkiäkin matkoja kovalla vauhdilla. Jos
kärpänen ilmestyy uniisi tai shamaanimatkoille yllättäen,
kannattaa pohtia suhtautumista muihin ihmisiin. Kohteletko muita ihmisiä
tiedostamattasi huonosti tai annatko jonkun muun toistuvasti kohdella
sinua väärin? Saatko tarpeeksi tilaa, vai huidotaanko sinua
välinpitämättömästi pois työyhteisössä
tai kaveripiirissä? Onko sinulla tapana liimautua ihmisiin tai
asioihin liian tiiviisti?
Kärpänen oksentaa limaa ruokansa
päälle, ennen kuin imee puoliksi mädäntyneen ruoan
ravinnokseen. Kertooko tämä jotakin ruokavaliostasi tai suhtautumisestasi
siihen? Entä arvostatko henkisiä hedelmiä ja muiden ihmisten
tuottamia asioita tarpeeksi? Kärpänen haastaa pohtimaan suhdetta
itsearvostukseen ja muiden ihmisten arvostamiseen.
Kärpäseen liittyy myös
kärpässieni, jolla siperialaiset shamaanit muinoin hakivat
näkyjä. Kalevalaisessa perinteessä tunnetaan käsitys
siitä, että osa ihmisen sielua poistui unen aikana ruumiin
ulkopuolelle kärpäsen tai pääskysen hahmossa. Voittopuolisesti
kärpänen on liitetty maailman mytologioissa sairauksiin, kuolemaan
ja kauhuun.
Thuleia
Teksti on alunperin julkaistu Lehto
- Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 2/2010.
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat
tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä
sivuston nimi.
|