|
Voimaeläin: Jänis
Jänis on monipuolinen voimaeläin. Se yhdistetään
niin kevyeen taikuuteen kuin syvällisempään itsetuntemukseen.
Suomalaisessa kansanuskossa jäniksellä on ollut monenlaisia
merkityksiä. Jäniksenkäpälä on vanha onnenkalu.
Jänis tunnetaan myös taikurin apulaisena.
Suomessa metsäjänis on hyvin yleinen eläin.
Talvella sen valkoisen turkin harmonian rikkoo vain mustaksi värjätyt
korvanpäät. Kesällä jänis kääntää
nuttunsa nurinpäin ja pukeutuu ruskeaan. Silloin korvanpäät
jäävät valkoiseksi. Jänikseen liittyykin paradoksisuus.
Se edustaa monia vastakohtaisuuksia ja toimii oppaana voimien murroskohdissa,
pelkojen voittamisessa ja omien roolien tunnistamisessa.
Jäniksen voima
Jänikseen liittyviä vastapareja ovat viisaus
ja hölmöys, feminiinisyys ja androgyynisyys, pelkuruus ja
pelottomuus, seksuaalisuus ja viaton puhtaus. Kansantaruissa kettu tunnetaan
keppostelijana, mutta tarinoiden jäniksetpä ovat loppupeleissä
usein kettuja ovelampia. Jäniksiin liittyy raketin tavoin syttyvä
oivaltaminen ja päättelykyky. Voimakas intuitio tekee siitä
lähes luontaisen tietäjän ja voimaeläimenä
se auttaa voimistamaan omia vaistoja. Kaikkein yleisimmin jänöön
liitetään hedelmällisyys. Metsäjänikset saavat
3–15 poikasta vuodessa 1–3 eri poikueessa. Äidillisen
tuen lisäksi jänis toimii apueläimenä raskautta
yritettäessä.
Kolikon toinen puoli on paranoidisuus – jäniksen
voima voi pistää epäilemään liiankin kanssa.
Jäniksen läksynä on oppia, että elämä
kantaa. Tätä symboloivat jäniksen leveät lapiomaiset
takajalat. Jänis levittää varpaansa lumikengiksi ja pehmeäkin
lumi kantaa sitä. Jäniksen on vaikea unohtaa kokemansa asiat.
Luonnossa jänis siirtää ruoansulatusentsyymiä mahalaukkuunsa
syömällä osan ulosteestaan. Tämä kuvastaa hyvin
tapaa, jolla jänisihminen märehtii yhä uudelleen kokemiansa
asioita tai kuulemiansa lauseita etsien niistä uusia merkityksiä.
Jänis jumalmyyteissä
Kiinassa voi nähdä patsaita, jossa jänis
touhuaa morttelin kanssa. Patsaaseen on kuvattuna erityinen kuujänis,
joka valmistaa morttelissa ikuisen elämän eliksiiriä.Se
on kuun jumalattaren viestintuoja. Kiinalaiset kansanuskomukset kertovat,
että naarasjänikset tulivat mystisesti raskaaksi kuun vaikutuksesta.
Joskus hedelmöittämiseen riitti jänikseen osuva kuunvalo
tai veden ylittäminen kuunvalossa. Kaunein versio kertoo naaraan
tulleen raskaaksi nuolemalla kuunvaloa urosjäniksen turkilta.
Myös egyptiläisessä mytologiassa jänis
liitetään kuuhun. Kasvavaa kuuta symboloi urosjänis ja
vähenevää naaras. Tämäkin kertomus kuvastaa
jänikseen liitettyä muodonmuutoksen ja androgyynisyyden aspektia.
Samalla tavalla uskottiin Euroopassa aina 1700-luvulle asti. Egyptissä
jänispäisiä jumaluuksia on kuvattuna Denderassa temppelin
seiniin. Wenut-jumalattaren maskuliininen kumppani on Osiris Wennefer.
Euroopassa jänikseen liitetään
myös jumalattaret Freya, Hulda ja Ostara.
Thuleia
Teksti on alunperin julkaistu Lehto - Suomen
Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 4/2009.
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat
tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä
sivuston nimi.
|