Metsän kruunupäinen valtias kantaa yllään tummanruskeasta harmaaseen sävyttynyttä turkkia. Harvinaisia valkoisia hirviä on tavattu Suomessa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Hirvi on Suomen nisäkkäistä suurikokoisin ja niitä on maamme metsissä noin 160 000. Eläin on kansoittanut Suomen metsät eteläisistä osista pohjoiseen lappiin asti – ainoastaan tuntureilla se ei viihdy. Hirvi on levinnyt laajalti pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle aina Skandinaviasta Siperiaan. Pohjois-Amerikassa hirveä tavataan Kanadassa, Alaskassa, Uudessa Englannissa ja Kalliovuorten pohjoisosissa.

Suuri osa Suomen vanhoista kalliomaalauksista esittää hirveä. Ristiinan Astuvansalmella yhteen kallioon on maalattu yli 60 hirveä ja osalle on väritetty punainen kohta sydämen kohdalle. Hirvi on kautta aikain ollut Suomessa arvostettu ja tärkeä riistaeläin. Hirvenpäisellä muodolla on koristeltu esineitä, joista tunnetuin lienee Huittisista löydetty yli 7000 vuotta vanha hirvenpäinen nuija.

Hirven viisaus

Hirvi on kestävä metsäneläin, joka liikkuu sujuvasti vaikeissakin olosuhteissa pitkillä vahvoilla raajoillaan. Jos tielläsi on esteitä tai et näe oikeata vaihtoehtoa monien joukossa, nouse hirven voimakkaille jaloille ja anna niiden kantaa yli soiden, lumikenttien ja ryteikköjen. Nouse ongelmien yläpuolelle ja hahmota laajempi kokonaisuus.

Uroshirvet kantavat monihaaraisia sarvia, jotka ovat hanko- tai lapiomaiset. Kannatko omat taitosi yhtä ylväästi? Onnistuuko sinulta useiden asioiden hoitaminen samanaikaisesti? Keräätkö työasioita tai huolia painamaan päätäsi? Muista kevään tullen hirven tavoin uusiutua ja jättää vanha sarvikuorma keväthangille. Vanha hautautuu sulavaan lumeen antaen tilaan uudelle.

Hirvellä on loistava kuulo- ja hajuaisti. Aistit toimivat stereona ja tuottavat eläimelle kolmiulotteista havaintokenttää ympäristöstä. Hirven korvissa on kuulosuuntaimet, jotka se voi kääntää jopa 180 asteen kulmassa eri ilmansuuntiin. Jättimäisestä turvasta voikin jo aavistella sen uumeniin kätkettyjen hajureseptoreiden määrää. Tarkan hajuaistinsa vuoksi hirvi pyrkii liikkumaan aina vastatuuleen ja mahdollisen uhkan havaitessaan luovimaan sivutuulen kautta etäämmälle.

Oletko yhtä tarkkakorvainen kuin hirvi? Huomaatko mitä selkäsi takana puhutaan? Pyrkiessäsi tavoitettasi kohden luota vaistoihisi ja mene rohkeasti vastatuuleen. Kuulostele ja haistele, miltä asiat ja ihmiset vaikuttavat. Hirven voima antaa ihmiselle kyvyn tutkia tilanteet äänettömästi ja nopeasti. Usein yksi silmäys antaa oikean kuvan huoneessa olevista ihmisistä ja sisäinen ääni puhuu vahvan tietävästi. Omiin vaistoihin on syytä luottaa.

Synty ja suku

Hirven myyttinen alkuperä on ”otavaisen olkapäillä, taivaan tähtien seassa”. Toisen kotimaisen vanhan tulkinnan mukaan hirven on luonut Hiisi. Tästä kertoo suosittu vanhan kansan tarina Hiiden hirven hiihdäntä, jossa Hiisi rakentaa hirven pään mättäästä, jalat aidanseipäistä, nahkan kuusen kuoresta, korvat lammen lumpeista ja muun lihan lahosta puusta. Suomalaisessa kansanrunoudessa ja kirjallisuudessa alkuhirven metsästys on liittynyt usein miehuuden koettelemiseen.

Hirvieläimiä on 17 sukua, jotka jakautuvat 40 eri lajiin. Hirvi on märehtijä ja se syö ainoastaan kasvisravintoa. Hirvien parinmuodostus on matriarkaalinen, eli naaraspuolinen hirvi saattaa varata useammankin sonnin ympärilleen päiväkausiksi. Hirvet eivät ole yksiavioisia ja sonni saattaa paritella useiden eri partnereiden kanssa. Hirvi kantaa vasaa kahdeksan kuukautta ja synnyttää yleensä toukokuulla. Normaalisti hirvellä on yhdestä kahteen vasaa.

Myyteissä hirvi kuitenkin tunnetaan yksinäisenä eläimenä, joka samoilee metsässä oman tilansa tuntien. Tämä heijastuu hirveä voimaeläimenään pitäviin ihmisiin niin, että he myöskin viihtyvät omassa rauhassaan, omien harrastusten ja rakkaiden asioiden parissa.

Partansa kautta hirven maaginen vastinpari voisi olla ukkometso, joka kantaa oman partansa samanlaisella ylväydellä kuin hirviuros. Alaskan intiaanien mukaan hirven parina on ollut aina korppi ja he ovatkin rukoilleet korppia hirvimetsälle lähtiessä. Hirvi yhdistetään maagisesti myös veteen, sillä se seisoo usein vetisten soiden tai erämaajärvien rannalla.

Kyllä keisari tietää

Kenties hupaisin historiallinen kertomus hirvestä löytyy roomalaisen keisarin, silloisen sotapäällikön Gaius Julius Caesarin (100-44 eaa.) kynäilemänä. Caesar oli kuullut germaanien metsästävän suurta sarvipäistä metsäneläintä kummallisella tavalla. Caesarin mukaan hirven jalat olivat taipumattomat palikat, joissa ei ollut edes nahkaa. Tämä esti eläimen käpertymisen maahan nukkumaan.

Mielikuvitusrikkaana roomalaisena Caesar päätteli, että hirvet nukkuvat seisaaltaan puihin nojaten. Hirven ollessa yöpuulla germaanien ei tarvinnut kuin hiipiä paikalle ja kaataa nukkumapuu juurineen kumoon. Niin jysähti maahan kaatuvan puun mukana myös nukkuva hirvi, josta olikin sitten kätevä paloitella mehevää paistia.

Hirven voimatee

Thuleia

Teksti on alunperin julkaistu Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 1/2008.

-täsmähaku