|
Matkalla Delfoissa – Vanhan
maailman navassa
Paahtava aurinko tavoittelee taivaanlakea
lähes kohtisuoraan yläpuolellani. Ilma tuoksuu huumaavasti
pinjamäntyjen pihkalle ja eksoottisille vuoristokasveille. Parnassos-vuoriston
rinteet kohoavat pystysuorina ylöspäin ja kapealinjaiset sypressit
myötäilevät jylhiä maisemia kurottaessaan taivaalle
kuin kapeat kynttilät. Alhaalla kiemurtelee tie, joka kiertää
rotkojen reunoja ylös vuorille vanhan maailman napaan – Delfoihin.
Delfoi on pieni kylä, joka sijaitsee
korkealla vuoriston rinteellä Ateenasta n. 150km luoteeseen, Korintinlahden
rannalla. Delfoi on tunnettu antiikin ajan maailman keskuksena, sillä
siellä sijaitsi 800 luvulta eaa. alkaen kuuluisa Apollo-jumalan
oraakkeli. Delfoin uskottiin syntyneen Zeuksen lähettäessä
lentoon kaksi kotkaa, joiden kohdatessa Zeus heitti paikalle suuren
pyhän kivipaaden osoittamaan maailman keskuspaikkaa.
Pari sanaa historiasta
Tutkijat ovat löytäneet Delfoin
varhaisimmat asutuksen merkit mykeneläisajalta 1100 eaa. Legendojen
mukaan vuoristossa harjoitettiin Gaian palvontaa muinaisina aikoina.
Gaian temppeliä valvova jättiläiskäärme sai
surmansa Apollo-jumalan toimesta, jonka vallan merkiksi pyhäkkö
sai tuleviksi vuosisadoiksi Apollon papittaret. Apollon oraakkeli tunnettiin
nimellä Pythia.
Temppelialueen miljöö on huikea,
sillä vuorenrinteet sen ympärillä muodostavat satojen
metrien korkuiset pystysuorat seinämät. Tarujen mukaan alueen
ensimmäinen temppeli oli rakennettu laakeripuusta. Toisen temppelin
puolestaan rakensivat linnut ja mehiläiset käyttäen rakennusaineena
mehiläisvahaa ja höyheniä. Kolmas pronssinen temppeli
oli jumalten rakentama. Sitä olivat tekemässä Athene
sekä Hefaistos. Neljäs temppeli oli kivinen ja sen rakensivat
Trofimos ja Agamedes. Tutkijat ovat löytäneet paikalta kolmen
kivisen temppelin jäänteet, joista viimeinen on edelleen kohtalaisessa
kunnossa.
Aarteita ja kukoistusta
Delfoin oraakkelilla oli tärkeä
poliittinen, sodankäynnillinen ja uskonnollinen merkitys. Apollon
temppeli oli Amfiktyoniliiton hallitsema. Liiton muodostivat alun perin
kreikkalaiset kaupunkivaltiot, joita oli 12 kappaletta. Eri kaupungeilla
olikin temppelialueella omat aarrekammiot, jotka notkuivat kultaa ja
jalokiviä. Vuorelle kiivettäessä temppelialueen läpi
mutkitteleva tie oli koristeltu eri alueiden muistomerkeillä ja
patsailla. Ateenalaisten aarrekammio rakennettiin uudelleen 1900-luvun
alussa ja se paistattelee rinteessä päivää sileä
kivikylki auringossa hohtaen. 500-luvun alussa temppelialueella alettiin
pitää Pythian kisoja, joista tuli pian Kreikan toiseksi tärkeimmät
panhelleeniset kilpailut.

Ateenalaisten aarrekammio
Pythian ennustukset
Apollon oraakkeli eli Pythia oli korkeasti
arvostettu papitar, joka kohosi vaativaan tehtävänsä
vasta 50 vuotta täytettyään. Samanaikaisesti temppelissä
oli kolme naista, joista kaksi palvelusvalmiina ja yksi opiskelemassa.
Oraakkeli lausui ennustuksensa transsitilassa arvoituksellisina lauseina,
joita Apollon papit tulkitsivat ennustuksia ihmisille. Ihan tavallinen
matti maltalainen ei päässyt ennustuksia kuulemaan, sillä
Pythia ennusti vain korkea-arvoisille ja merkittäville vieraille.
Pythian elämä oli tarkasti säännösteltyä.
Hänen tuli säilyä koko elämänsä ajan neitsyenä,
syödä tietynlaista ravintoa ja noudattaa tarkasti määrättyjä
elämäntapoja. Transsitilan he saavuttivat tarujen mukaan pureksimalla
laakerinlehtiä ja istumalla kolmijalalla halkeaman päällä,
josta kohosi tuliperäisiä - juovuttavan myrkyllisiä kaasuja.
Alkuperäistä halkeamaa ei ole edelleenkään löydetty.
Tutkijat arvelevat joko kristittyjen tuhonneen sen tai maanjäristysten
tai muiden luonnonmullistuksen tukkineen sen. Välillä epäiltiin
tuliperäisten höyryjen olemassaoloa, kunnes noin kuutisen
vuotta sitten tutkijat onnistuivat löytämään maasta
kohoavaa heikkoa höyryä.
”Jotain täällä on, jotain täällä
oli, ehkä aika on kuluttanut höyryt pois, ehkä Apollon-jumala
on muuttanut muualle ja vienyt näkylahjan mukanaan”,
tuumaa paikkaa esitellyt opas salaperäisesti hymyillen.

Temppelin rauniot ylempää vuorelta kuvattuna
Kuuluisia ennustuksia
Lyydian kuningas Kroisos tahtoi kuulla Pythialta miten hänelle
kävisi, jos hän aloittaisi sotaretken Meediaa vastaan. Pythian
ennustus kuului: "Jos ylität rajan,
suuri valtakunta tuhoutuu." Tästä innostuneena
Kroisos kävi sotimaan. Valtakunta kyllä tuhoutuikin –
hänen oma valtakuntansa.
Thebalainen sotapäällikkö Epameinondas sai aikanaan Pythialta
varoituksen: ”Varo Pelagosta”
(suom. Pelagos = meri). Epameinondas otti vinkistä vaarin ja varoi
meren kuohuja koko ikänsä. Hän ei kulkenut laivalla saati
edes pienellä soutuveneellä. Merelle häntä ei saanut
kuuna päivänä. Lopulta sotaherra kohtasi kuolemansa Mantineian
taistelussa Pelagos-nimisessä metsässä.
Viimeisen ylöskirjatun ennustuksen Pythia lausi vuoden 362 tienoilla
Rooman keisari Julianus Apostatalle: "Sanokaa
kuninkaalle näin: Apollonilla ei ole kattoa päänsä
päällä; laakeripuun lehdet ovat vaienneet, ennustusten
lähteet ehtyneet."
Vuonna 393 kristitty keisari Theodosius
I lakkautti oraakkelin virallisesti. Tulevien vuosien aikana temppelialue
muuttui raunioiksi. Keskiajalla sen paikalle rakennettiin Kastrin kylä.
Kastrin kylää ei enää ola ja temppelialue on kaivettu
jälleen esille. Vähän kauempana vuoren rinteellä
on Delfoin kylä.
Thuleia
(joka patikoi vuorella heinäkuussa +39 asteen helteessä)
Teksti on julkaistu aikaisemmin
Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa
3/2007.
Huom! Sivuston tekstit ja kuvat ovat
tekijänoikeuslain alaisia. Ilman lupaa kopioiminen on kielletty.
Lyhyitä lainauksia tehdessä on kohteliasta mainita lähteenä
sivuston nimi.
|